”Miksi me aikuiset käyttäydymme huonosti lapsia ja nuoria kohtaan?”
EU valmistelee lasten oikeuksia koskevaa strategiaa, jonka avulla halutaan edistää ja suojella lasten oikeuksien toteutumista EU:ssa. Keskeisessä roolissa on ollut lasten näkemysten kuuleminen – erityisesti siitä näkökulmasta, miten lapset kokevat omat vaikutusmahdollisuutensa.
Lastensuojelun Keskusliitto on välittänyt lasten kokemuksia vaikuttamisesta ja osallisuudesta EU-tasolle. Viimeksi niitä koottiin kuluneena syksynä rajatulta joukolta lapsia, jotka luonnollisesti ovat oman elämänsä asiantuntijoita. Kannattaa silti aina muistaa, etteivät he automaattisesti edusta isoa ryhmää.
Tässä lehdessä on juttu nuoresta vaikuttaja-aktiivi Eetu Hukkasesta, joka pohtii hienosti tätä edustuksellisuuden pulmaa. On todella upeaa, että löytyy lapsia ja nuoria, jotka haluavat osallistua aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun ja tuoda esiin vaikeitakin asioita.
Nuoret pitivät hallituksen nuoria naisministereitä tärkeinä vaikuttamisen roolimalleina. Toivottavasti ministerit lunastavat luottamuksen olemalla kiinnostuneita lasten asioista ja lapsen oikeuksista pitämällä niitä esillä tällä hallituskaudella.
Nuoret kokivat myös EU-tason vaikuttamisen tärkeäksi, vaikka itse Unioni koettiin vieraaksi ja etäiseksi. EU:ssa tehdään tärkeitä päätöksiä, vaikka se onkin nuorista ”jokin valtava”. Heistä EU-tasolla vaikuttaminen tapahtuu ennen kaikkea äänestämällä mutta myös vetoomusten, sosiaalisen median ja mielenosoitusten avulla.
Useimmiten lapsia ja nuoria kohtaan huonosti käyttäytyvät aikuiset.
Lasten osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun ei saa vähätellä, kuten valitettavan usein tapahtuu. Heidän pitäisi saada itse päättää, mistä asioista käytävään keskusteluun he haluavat osallistua.
On tärkeää, että lapset määrittelevät itse myös sen, millaista hyötyä he saavat osallistumisestaan vaikuttamistyöhön. Hyöty on nähtävissä helposti, kun asiat liittyvä vahvasti omaan arkeen, vaikkapa koulun toimintatapoihin.
Toisaalta moni innostuu osallistuessaan pohtimaan laajemmin omaa tulevaisuuttaan ja esimerkiksi ilmastonmuutosta.
Suurin virhe, jonka voimme tehdä, on vähätellä tai mitätöidä lasten ja nuorten mielipiteitä, mitä tapahtuu toistuvasti. Me aikuiset ajattelemme helposti, että tähän syyllistyvät lasten ja nuorten ikätoverit, mutta totuus on toisenlainen.
Useimmiten lapsia ja nuoria kohtaan huonosti käyttäytyvät aikuiset. Sosiaalisessa mediassa tapahtuva haukkuminen, vähättely ja häirintä ovat valitettavan usein arkea monen nuoren kohdalla.
Asioista on voitava keskustella, jopa väitellä, mutta toisen asiallista mielipidettä on kunnioitettava. On oltava myös armollinen: toisen tiedoissa voi olla aukkoja ja tulkinnoissa väärinymmärryksiä. Erimielisyyksissä tulisi aina ensin kuunnella toisen näkökulmia ja perusteluita, eikä pyrkiä ääntä nopeammin osoittamaan olevansa oikeassa.
Kun keskustelun ja väittelyn taustalla on aito halu ymmärtää toista, ollaan jo hyvällä alulla. Erityisesti silloin, kun lapset tai nuoret osallistuvat vaikuttamistoimintaan, on huolehdittava siitä, että he voivat turvallisesti tuoda esiin mielipiteitään ja näkemyksiään.