Mikä on mielipaikkasi: järvenselkä vai rautatieasema?
Perinteinen mökkimaisema saunoineen ja rantakoivuineen on yhä suomalaisten mielipaikka numero yksi. Luonto ei kuitenkaan kutsu kaikkia, ja moni kokee sen jopa stressaavaksi. On paljon eheyttäviä asioita, joita voi tehdä vain kaupungissa, väittää tutkija Anu Besson.
Hänen mukaansa paikkaa – oli se sitten maaseudulla tai kaupungissa – olennaisempaa on se, mitä siellä tehdään. Hän puhuu tapahtumahorisontista: mielipaikassa paikka ja tekeminen yhdistyvät mielentilaan.
Mielipaikka voi olla helteinen järvenselkä uistelun harrastajalle, rantabulevardi terassikahvila hälinän ystävälle tai koko taivas purjelentäjälle. Moottoripyöräilijän mielipaikka voi olla maalaistie koko pituudeltaan mutkineen, näkymineen ja tuoksuineen.
Moni nuoruudessaan interreilaamiseen ihastunut kaipaa vanhempanakin lomamatkaltaan matkaa sinänsä. Perille pääsyä tärkeämpää on matkustamiseen liittyvä mielentila lähtöineen ja saapumisineen: ihmisiä vilisevät satamat, lentokentät ja rautatieasemat.
Besson tarkastelee taidekasvatuksen väitöskirjassaan ihmisten ympäristömieltymyksiä sosiaalisesta mediasta, lifestyle-mediasta, alan tutkimuskirjallisuudesta ja kyselytutkimuksesta koostuvan aineiston varassa.
Tutkimus kyseenalaistaa käsityksen, että tarvitsemme rentoutuaksemme tai latautuaksemme nimenomaan luontoa. Bessonin mukaan viherympäristöillä on kiistämätön hyvinvointia tukeva merkitys, mutta kaupunkia ja luontoa ei silti tulisi asettaa vastakkain.
Mielipaikka yhdistetään yleensä stressistä elpymiseen. Besson puhuu mieluummin eheytymisestä; elpyminen on hänen mielestään ensiapua. Elpymispuheessa hyväksytään kierre, jossa elvytään vain, jotta voitaisiin palata stressaavaan tilanteeseen, jossa elpymisen tarve syntyi.
Eheytyminen on kasvamista ihmisenä. Näin käsitys mielipaikoista laajenee ja syvenee: kyse ei ole enää vain kauneudesta ja miellyttävyydestä. Myös suru ja muut negatiiviset tuntemukset voivat olla eheyttäviä.
Kaupungissa kaikki on ihmisen tekemää. Kaupunki kertoo joka rakennuksellaan ja kadunkulmallaan ihmisten elämästä iloineen ja suruineen ennen ja nyt. Siksi se tarjoaa paljon paikkoja eheyttäville kokemuksille.
Kävely sotien ja muiden vaikeiden tapahtumien muistopaikoilla tukee eheytymistä, sillä se auttaa näkemään oman elämän tapahtumat laajemmassa aikaperspektiivissä. Hautausmaat ovat surun, muistelun ja eheytymisen paikkoja. Samalla ne ovat kaupunkiluonnon keitaita.
Hautausmaat, puistot ja muut viheralueet ovat kuitenkin vain yksi hyvä syy lähteä kaupungille. Uutiskuvat koronaviruksen autioittamista metropoleista alleviivaavat Bessonin mukaan sitä, mikä kaupungissa on olennaista: toiset ihmiset ja yhdessäolo.
Anu Bessonin väitös In Defence of Cities – Aesthetics of Engagement in Everyday Environments (jyu.fi) tarkastettiin viime vuonna Jyväskylän yliopistossa.
Hyvä lukija,
Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema Lapsen Maailma -lehti on journalistisin periaattein toteutettava aikakauslehti, joka katsoo maailmaa uteliaan lapsen silmin.
Tue Lastensuojelun Keskusliittoa sekä laadukasta journalismia tilaamalla Lapsen Maailma – joko diginä tai painettuna lehtenä.
Hanna Heinonen, päätoimittaja ja Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja
Kommentit (0)