Hyppää sisältöön

Matikka-ahdistus ei johdu vain matematiikasta

Tutkijat etsivät keinoja, joilla lievittää koululaisten matematiikka-ahdistusta.
Julkaistu
Teksti Antti Vanas
Kuvat Mostphotos
Matikka-ahdistus ei johdu vain matematiikasta

Matematiikka on kylmän logiikan hallitsema valtakunta, mutta sen oppimiseen liittyy sitäkin enemmän tunteita. Jotkut ihastuvat, toiset ahdistuvat.

Osa lapsista kokee matematiikkaan liittyvää ahdistusta jo alkuopetusiässä, ja sillä on yhteys matematiikassa suoriutumiseen heti peruskoulun ensimmäisistä vuosista lähtien. Matikka-ahdistus voi kuitenkin iskeä lapseen taitotasosta riippumatta, ja koulun murrosvaiheet ovat omiaan sitä lisäämään.

Matematiikka-ahdistuksesta väitelleen Riikka Sorvon mukaan koulun aikuisten olisikin hyvä kiinnittää huomiota matematiikkaan liittyviin tunteisiin heti alakoulun alusta lähtien.

Sorvo selvitti tutkimuksessaan matematiikkaan liittyvää ahdistusta alakouluikäisillä ja siirryttäessä alakoulusta yläkouluun (jyu.fi).  Aineisto on peräisin kahdesta pitkittäistutkimuksesta, joihin osallistui yli kaksituhatta 2.–6.-luokkalaista lasta.

Koululaisella pitää olla tarpeeksi aikaa perustaitojen oppimiseen.

Ahdistuminen oli yleisintä tokaluokkalaisilla ja se väheni alakouluvuosien aikana. Siirtyminen yläkouluun taas lisäsi ahdistusta. Negatiiviset tunteet näyttäisivät siis johtuvan pikemminkin koulunkäynnin suurista muutoksista kuin matematiikasta itsestään.

Ahdistus pahenee peruskoulun ja virallisen matematiikan opetuksen alkaessa ja myöhemmin siirryttäessä tutun luokanopettajan opetuksesta yläkouluun ja aineenopettajan hoteisiin. Sorvon mukaan muutosten mukanaan tuoma epävarmuus voi johtaa ainakin hetkelliseen hallinnan tunteen menetykseen.

Matikka-ahdistuksen ja suoriutumisen välinen yhteys ei ole suoraviivainen vaan negatiivinen kehä.

Alakouluikäisillä heikompi suoriutuminen ennusti myöhempää matematiikka-ahdistusta. Alakoulusta yläkouluun siirryttäessä korkeampi ahdistus ennusti heikompaa suoriutumista matematiikassa.

Yhteys on myös tilannesidonnainen. Ahdistuksen aktivoituminen tehtävätilanteessa liittyi taitotasosta riippumatta alisuoriutumiseen.

Sorvo painottaakin, ettei ahdistus automaattisesti tarkoita osaamattomuutta. Ahdistua voi taitotasosta riippumatta etenkin opiskeltavien sisältöjen vaikeutuessa. Suunnilleen kolmasosa 6.-luokkalaisista tunsi ahdistusta tehdessään vaikeita mutta taitotasoon suhteutettuja matikan tehtäviä.

Kouluajan matikka-ahdistus voi pahimmillaan johtaa elinikäiseen matemaattisten asioiden välttelyyn. Kielteisten tunteiden ja suoriutumisen välisen noidankehän katkaisemiseksi koululainen tarvitsee riittävästi aikaa ja tukea perustaitojen oppimiseen. Oppilaille pitäisi myös tarjota keinoja ikävien tunteiden käsittelyyn ja niiden kanssa toimimiseen, Sorvo suosittelee.

Sorvon erityispedagogiikan väitös Math anxiety and its relation to arithmetic achievement in primary school and across the transition to lower secondary school tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa marraskuussa.

Hyvä lukija,

Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema Lapsen Maailma -lehti on journalistisin periaattein toteutettava aikakauslehti, joka katsoo maailmaa uteliaan lapsen silmin.

Tue Lastensuojelun Keskusliittoa (lskl.fi) sekä laadukasta journalismia tilaamalla Lapsen Maailma  joko diginä tai painettuna lehtenä.

Ulla Siimes, päätoimittaja ja Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja

Tilaa lehti itsellesi tai lahjaksi

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *