Maahanmuuttajien poliittinen aktiivisuus ei näy julkisuudessa
Maahanmuuttotaustaisten ihmisten poliittista aktiivisuutta on totuttu pitämään matalana. Äänestysaktiivisuudella mitaten näin ehkä onkin, mutta kun poliittisen toiminnan käsitettä väljennetään tarpeeksi, vipinää alkaa löytyä.
Valtiotieteiden maisteri Elina Niinivaaran väitöksen mukaan poliittisuus on vahvasti läsnä maahanmuuttajataustaisten nuorukaisten jokapäiväisessä elämässä. Vaikka moni muuta luulee, he ovat aktiivisia toimijoita ja rakentavat yhteisöllisyyttä.
Maahanmuuttotaustaisten ihmisten osallistumista ja aktiivisuutta tarkastellaan usein suomalaisten instituutioiden näkökulmasta, jolloin se vaikuttaa huolestuttavan vähäiseltä.
Niinivaara kyseenalaistaa senkin, halutaanko pakolaistaustaisia nuoria miehiä ylipäätään nähdä julkisissa tiloissa osallistumassa poliittiseen toimintaan perinteiseen suomalaiseen tapaan – vai pidetäänkö tallaisia esiintymisiä mahdollisesti riskinä muille kansalaisille tai nuorille itselleen.
Monikulttuurisen erityisnuorisotyön tekeminen avasi Niinivaaran silmät pakolaistaustaisten nuorten monipuoliselle toiminnalle. Väitöksessään hän tutkii näiden nuorten osallistumista heidän omasta näkökulmastaan.
Niinivaaran mukaan pakolaistaustaiset nuoret reagoivat jatkuvasti heihin kohdistuviin oletuksiin ja heidän toimintaansa rajoittaviin rakenteisiin.
Maahanmuuttajat saattavat kääntää ennakkoluulot vitseiksi.
Omia mahdollisuuksia pyritään avartamaan hienovaraisin konstein: nuorukaiset saattavat esim. kääntää jonkin itseensä kohdistuvan ennakkoluulon vitsiksi. Rodullistavia stereotypioita nostetaan esiin sosiaalisesti taitavilla tavoilla.
Laajemmin nuorten tavoitteena on, ettei heitä nähtäisi maahanmuuttajina vaan omina itsenään, ja että he voisivat toimia omien päämääriensä mukaisesti. Oman tilansa ja mahdollisuuksiensa laajentamisen lisäksi he pyrkivät edistämään rauhallista ja kunnioittavaa yhteiseloa.
Niinivaara keräsi aineistonsa suomalaisissa kaupungeissa vuosina 2014–2016, joten tutkimuksessa näkyvät myös vuoden 2015 pakolaiskriisin vaikutukset asenneilmapiiriin ja pakolaistaustaisten nuorten elämään.
Haastattelujen sijaan Niinivaara hankki aineistonsa viettämällä aikaa nuorten kanssa ja tarkkailemalla todellisia vuorovaikutustilanteita. Yhden kanssa hän kävi ammattiopistoa, toisen kanssa töissä ja kolmannen kanssa harrastuksissa. Tutkija vietti aikaa myös nuorisotiloissa ja kaupungilla sekä kahden kesken nuorten kanssa.
”Kaikki nuoret, joiden kanssa tein pitkäjänteisesti tutkimustyötä, osoittautuivat aktiivisiksi yhteisöjen rakentajiksi. Oli hienoa havaita, miten he oman elämänsä vaikeuksista huolimatta – tai ehkä juuri niistä opittuaan – haluavat ja pystyvät rakentamaan erilaisuutta kunnioittavaa, välittävää yhteisöllisyyttä”, Niinivaara toteaa väitöstiedotteessa.
Väitös Carving out Possibilities: Refugee Background Young Men and Mundane Political Agency (tuni.fi) tarkastettiin Tampereen yliopistossa maaliskuussa.
Hyvä lukija,
Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema Lapsen Maailma -lehti on journalistisin periaattein toteutettava aikakauslehti, joka katsoo maailmaa uteliaan lapsen silmin.
Tue Lastensuojelun Keskusliittoa sekä laadukasta journalismia tilaamalla Lapsen Maailma – joko diginä tai painettuna lehtenä.
Ulla Siimes, päätoimittaja ja Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja
Kommentit (0)