Lapsen oikeus osallisuuteen

Lapsen oikeus saada näkemyksensä huomioon otetuiksi on yksi lapsen oikeuksien sopimuksen peruspilareista. Sopimukseen sitoutuneiden valtioiden on taattava, että lapsi, joka kykenee muodostamaan omat näkemyksensä, saa ilmaista ne vapaasti. Ne on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti.

Lapsen oikeuksien sopimuksen 12 artikla tunnetaan ”osallisuusartiklana”, vaikka siinä ei käytetäkään osallistumisen tai osallisuuden käsitteitä. Lasten ja nuorten osallisuus kuuluu kaikille, ja aikuisten tehtävä on tukea sitä.

Suomessa lasten ja nuorten osallisuuden merkitys on tunnistettu jo pitkään ja sen edistämiseksi on tehty määrätietoisesti töitä. Lasten ja nuorten on koettava, että he ovat merkityksellisiä ja kuuluvat yhteisöön. Heidän tulee myös saada vaikuttaa.

Lasten osallisuuden toteutuminen on erityisen tärkeää arjen ympäristöissä, kuten päiväkodeissa, kouluissa ja harrastuksissa. Se ei kuitenkaan voi typistyä edustukselliseen osallistumiseen, kuten oppilaskuntatoimintaan tai nuorisovaltuustoihin, vaan se on nähtävä lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti laajasti kaikkien lasten oikeutena.

Lisäksi on ymmärrettävä, ettei osallisuus voi toteutua pelkästään aikuisten antamissa raameissa, vaan lasten ja nuorten omaehtoiselle toiminnalle täytyy olla tilaa ja aikaa.

Lasten ja nuorten osallisuuden täytyy olla johtotähtenä myös silloin, kun suunnitellaan, kehitetään ja arvioidaan palveluita. Lasten ja nuorten kokemusäänen ottaminen mukaan prosesseihin voi avata silmiä aivan uudenlaisille toimintatavoille. Pienetkin osallisuuden kokemukseen vaikuttavat teot voivat olla todella merkityksellisiä niin lasten ja nuorten kuin palveluiden kehittäjienkin näkökulmasta.

Hyvästä kehityssuunnasta huolimatta yhteiskunnassamme on edelleen paljon lapsia, joiden ääni ei pääse kuuluviin ja jotka tarvitsevat erityistä tukea osallisuuden toteutumiseksi. Ei riitä, että tunnistamme osallisuuden näkökulmasta katveeseen jääviä lapsia tai lapsiryhmiä. Meidän on myös toimittava aktiivisesti, jotta myös nämä lapset saavat ajatuksensa ja näkemyksensä esiin.

Vaikka lasten ja nuorten osallisuus on tärkeää, on muistettava, että se on vain yksi osa lapsen oikeuksia. Ymmärrys lapsen oikeuksista ei siis saa typistyä lasten ja nuorten osallisuuden toteutumiseen, vaan myös muiden oikeuksien on toteuduttava.

Lasten ja nuorten osallisuuden edistämiseen on luotu lukuisia työkaluja, toimintamalleja, ohjeita ja oppaita. Nyt alkava lukuvuosi on jälleen oivallinen paikka tarkastella lasten ja nuorten osallisuuden toteutumista. Voisiko tästä tulla osallisuuden teemavuosi teidän päiväkodissanne tai koulussanne?

Ulla Siimes on Lapsen Maailman päätoimittaja ja Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja.