Kun nuoren seksuaalisuus kohdentuu väärin

Tampereen yliopistollisen sairaalan nuorisopsykiatrian vastuualuejohtaja, ylilääkäri Riittakerttu Kaltiala kohtaa työssään nuoria, jotka ovat kohdistaneet lapsiin seksuaalisia tekoja.

Nämä nuoret eivät Kaltialan mukaan yleensä ole pedofiilejä, mutta heillä on kehityksellisiä vaikeuksia ja mielenterveyden häiriöitä. Niiden vuoksi he eivät pääse vastavuoroisiin kontakteihin ikätoveriensa kanssa eivätkä osaa käsitellä herääviä seksuaalisia halujaan.

Lapsia seksuaalisesti lähestynyt nuori tarvitsee sekä selkeää ohjausta että ammattiapua kehityksellisiin vaikeuksiinsa.

Päihteet heikentävät itsehillintää

Riittakerttu Kaltiala painottaa, että nuorta on ohjattava myönteiseen kasvuun. Jos nuorella on oppimisvaikeuksia, ne vaativat opetuksen tukitoimia, joihin kaikilla oppivelvollisilla on oikeus.

Niin ikään kasvattajien pitää ponnistella, että nuori oppii sosiaalisia taitoja ja saa oikeanlaista seksuaalikasvatusta. Näin nuori kykenee hiljalleen hyviin ihmissuhteisiin ikäistensä kanssa.

Myös päihteettömyyttä pitää tukea, koska päihteet heikentävät itsehillintää.

Usein ammattilainenkin pelkää seksuaaliseen väärinkäytökseen syyllistynyttä nuorta.

Nuoriso-, sosiaali- ja terveysalojen ammattilaisten pitäisi tietää nämä asiat. Kaltiala sanoo kuitenkin, että usein ammattilaisetkin pelkäävät seksuaaliseen väärinkäytökseen syyllistynyttä nuorta. Tällöin ammattihenkilökin näkee lasta hyväksikäyttäneen nuoren kaikissa tekemisissä vaaran merkkejä.

– Jos lasta seksuaalisesti lähestynyt nuori ihastuu ikätoveriinsa, se on normaalia kehitystä eikä rikoksen valmistelua.

Yleensäkin Kaltiala kehottaa erottamaan nuoren terveet ominaisuudet väärinkäytöksestä, sillä teko ja nuori itse ovat eri asioita.

– Lapseen kohdistuva seksuaalinen teko on väärä, mutta itse nuorta ei pidä nähdä täysin pahana. Jatkossa nuori toiminee oikein, jos on saanut apua ajoissa.

Sovittelu voi tukea rikosprosessia

Vastaava sovittelunohjaaja Siiri Thynell Kanta-Hämeen sovittelutoimistosta (fshky.fi) järjestää häirintää kokeneiden ja häirintää tehneiden alaikäisten kohtaamisia yleensä poliisin vinkistä.

Sovittelunohjaaja tapaa nuoret erikseen. Vasta sitten nuoret kohtaavat toisensa huoltajiensa kanssa.

– Vanhemmille oman lapsen kokema tai lapsen tekemä seksuaalisuuden häirintä on aina vaikeaa.

Thynell kertoo, että sovittelussa etsitään ratkaisua, ei rangaistusta. Osapuolet tulevat sovitteluun vapaaehtoisesti, kun sovittelutoimisto on ensin selvittänyt, että osapuolet voisivat hyötyä sovittelusta.

– Sovittelu voi tukea rikosprosessia ja täydentää lakisääteisiä palveluja, kuten koulun oppilashuoltoa ja kunnan sosiaalitoimea, Thynell sanoo.

Sovittelussa kuulluksi tuleminen on tärkeää. 

Tyypillisesti vaikkapa 14-vuotias on salakuvannut toista nuorta tai lähettänyt itsestään alastonkuvia ikätoverilleen, joka jakaa kuvia. Jos osapuolilla on iso ikäero, sovittelu tuskin tepsii.

– Seksuaalinen häirintä tai toisen rajojen epäkunnioittaminen, joita alaikäisen uskotaan tehneen, ovat meidän aluettamme. Jos nuoren häiritsijä on aikuinen, tapaus ei yleensä sovellu sovitteluun, Thynell erittelee.

Sovittelussa kuulluksi tuleminen on tärkeää. Thynell arvioi, että häirintää kokenutta nuorta auttaa parhaimmin se, että hän pääsee kertomaan teon seurauksista tekijälle. Tekonsa seuraukset ymmärtänyt nuori pyytää usein anteeksi.

– Riittää, että ottaa anteeksipyynnön vastaan. Muuta ei tarvitse vastata. Häiritsijällekin anteeksi pyytäminen on tärkeää.

Hämeessä rikosepäilyt nousussa

Poliisin mukaan alle 20-vuotiaiden tekemiksi epäillyt rikokset ovat viime vuosina pääosin vähentyneet (riku.fi). Kuitenkin epäilyt alaikäisten tekemistä seksuaalirikoksista ovat yleistyneet.

Saman havainnon on tehnyt rikoskomisario Lila Havusela Hämeen poliisista. Kun vuosina 2019–2020 alle 18-vuotiaille kertyi Hämeessä yhteensä 17 epäilyä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, viime vuonna määrä nousi 26:een.

Seksuaalirikokset ovat olleet paljolti piilorikollisuutta. Havusela olettaa, että näitä rikoksia ilmenee nyt osin siksi, että nuoret ovat aiempia ikäluokkia valveutuneempia ja ymmärtävät omat oikeutensa. Aihe ei ole enää tabu.

– Korona-aika on voinut lisätä tekoja ja niiden paljastumisia. Netistä voi nähdä myös kauheuksia, jopa alle kymmenvuotiaiden seksuaalisia hyväksikäyttöjä.

Havusela jatkaa, että seksuaalinen häirintä on usein seksuaalisten kuvien pyytämistä ja lähettämistä. Tuomioistuin voi tulkita jo ne seksuaaliseksi hyväksikäytöksi.

Havuselan mukaan kuvien lähettely johtaa usein hyväksikäyttöön.

– Lasta selvästi vanhempi nuori voi kuvata lasta, jolle nuori on neuvonut itsetyydytystä. Sitten nuori voi uhata lähettää videot tai kuvat eteenpäin, jos lapsi ei jatka siten kuin kiristäjä vaatii.

Havusela korostaa, että netissä tapahtuva häirintä tai rikos voi vahingoittaa lasta yhtä lailla kuin kasvokkain tapahtuva.

Ongelman korjaaminen on koko yhteiskunnan vastuulla, mikä korostaa toimijoiden yhteistyötä.

– Kaikki seksuaalista väkivaltaa ja häirintää ehkäisevä työ sekä tietoisuuden lisääminen niin lapsille kuin huoltajille ovat tärkeitä. On myös turvattava lasten ja nuorten nopea pääsy palveluihin. Esimerkiksi mielenterveyspalveluihin voi joutua jonottamaan viikkokausia.

Poliisilta lainsäädäntö vaatii nopeaa toimintaa. Poliisihallitus ohjeistaa: ”lapsen ollessa rikosasiassa asianosaisena esitutkinta- ja pakkokeinotoimenpiteet tulee käynnistää viipymättä.”

Ensi vuoden lokakuussa esitutkintalaki tiukkenee siten, että alle 18-vuotiaisiin kohdistuneet rikokset on hoidettava kiireellisesti.

– Poliisilaitos tarvitsee osaavia ja tekeviä käsiä. Kun on huolehdittava monista lakivelvoitteista, on työtehtävät pistettävä joka päivä tärkeysjärjestykseen, Havusela sanoo.

Hän täydentää, että lasten ja nuorten rikosjuttujen tutkijalta edellytetään erityistä motivaatiota ja osaamista. Tällaiset osaajat ovat harvassa, sillä raskas työ ei sovi kaikille.

Uusia oppaita ammattilaisille

Sua varten somessa -hankkeen (loistosetlementti.fi) työntekijät keskustelivat lasten ja nuorten kanssa pitkissä viestiketjuissa viime vuonna noin 2 800 kertaa. Tyypillisin viestin lähettäjä oli 11–13-vuotias tyttö. Keskusteluista seksuaalihäirintää käsitteli parituhatta, joista 175 johti tutkintapyyntöön poliisille.

Sua varten somessa -hanke on jalkautuvaa nuorisotyötä, jossa kohdataan 8–21-vuotiaita Tiktokissa, Instagramissa ja Snapchatissa. Hanketta toteuttavat sosiaali- ja terveysministeriön tuella Loisto Setlementti (loistosetlementti.fi), Kuopion Setlementti Puijola (puijola.net) ja Nicehearts (nicehearts.com).

Hanke julkaisi syyskuussa Jalkaudu someen! Käsikirja nuorten kanssa työskenteleville -oppaan (pdf), joka on luettavissa ilmaiseksi verkossa.

Myös Pelastakaa Lapset julkaisi syyskuussa oppaan Lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan ennaltaehkäisy (pdf). Se tarjoaa alan ammattilaisille välineitä vaikean aiheen käsittelyyn.

Tarvetta oppaille on, sillä Kouluterveyskysely 2021 (thl.fi) kertoo, että liki joka toinen 8.–9.-luokkalaisista tytöistä on kokenut netissä seksuaalista häirintää.

Sua varten somessa -hankepäällikkö Anni Pätilä kertoo, että häirintää vähätellään. Kun hankeväki kysyy alaikäiseltä, onko tätä häiritty somessa, alaikäinen vastaa usein: ”Ei mitään erityistä, normaalia nudejen [alastonkuvien] pyytelyä vaan”.

Pelastakaa Lapset selvitti viime vuonna groomingia eli lasten houkuttelua seksuaalisiin tekoihin (pdf). Kyselyn mukaan 11–17-vuotiaista 17 prosenttia vastasi saaneensa seksuaalissävytteisiä viestejä viikoittain ja 29 prosenttia ainakin kerran kuukaudessa.

Ylilääkäri Riittakerttu Kaltiala arvostaa sitä, että lapsille ja nuorille tarjotaan apua somehäirinnän ehkäisemiseksi ja vahinkojen torjumiseksi.

Ongelmaksi jää se, että emme tiedä somessa ahdisteltujen lasten ja nuorten määrää. Kaltiala kirjoitti Marja Työläjärven ja Markku Erosen kanssa vuonna 2015 Duodecim-aikakauskirjassa (duodecimlehti.fi), että todennäköisesti iso osa nuorten vahingoittavista seksuaalisista teoista ei tule viranomaisten tietoon.

Tue häirintää kokenutta nuorta

• Jos nuori tuntuu vihjailevan jotain tai on varovainen, kysy.
• Kiitä aina nuorta hänen rohkeudestaan kertoa.
• Kannusta nuorta kertomaan omin sanoin. Älä kysy, ”tekikö hän sinua kohtaan seksuaaliväkivaltaa”, vaan ”mitä sitten tapahtui”.
• Selvitä. Älä oleta tapahtuneesta mitään, mitä nuori ei kerro. Tarkenna, jos jokin asia jää epäselväksi.
• Tuomitse teko, jonka uhriksi nuori on joutunut. Älä tuomitse nuorta, äläkä etsi syitä nuoresta. Älä sano ”Oletko varma, ettet laittanut sellaisia kuvia, joista annoit ymmärtää, että haluat tuollaisia kommentteja?”
• Ole nuoren puolella. Usko nuorta, älä vähättele.
• Pysy itse rauhallisena. Tue ja lohduta. Älä sano “Kauheaa! Olet joutunut kokemaan ihan hirveitä asioita! Miten oikein selviät tästä?”
• Pidä huoli omasta jaksamisestasi!