Apua, lapseni on kiusaaja!
1. TUE KAVERITAIDOISSA
Usein vanhemmalle tulee yllätyksenä tieto siitä, että hänen lapsensa on osallistunut kiusaamiseen. Kiusaajan leiman kantaminen ei ole kivaa lapsesta ja tilanne ahdistaa ja kuormittaa myös vanhempia.
– Jos kiusaaminen pitkittyy, vanhemmat joutuvat jatkuvasti selvittämään asioita lapsensa, koulun ja lapsensa kavereiden kanssa sekä kiusatun vanhempien kanssa, kertoo THL:n Kouluterveyskyselyn kehittämispäällikkö Jenni Helenius. Hän ohjasi aiemmin kiusaamiseen osallistuneiden alakouluikäisten lasten vanhempien kokeiluluonteisia vertaistukiryhmiä Mannerheimin Lastensuojeluliitossa.
Neurokirjon haasteet lisäävät tutkitusti lapsen alttiutta joutua kiusatuksi tai kiusata itse.
– Kiusaaminen on ryhmäilmiö, joten voi myös olla, että lasta on yllytetty tai hänet on ymmärretty väärin. Silti kiusaaminen pitää saada loppumaan.
Kaikki lapset voivat tehdä jotain epäasialliselle käytökselle, jos he vain tietävät, ettei ole oikein nauraa jollekin porukalla tai syrjiä ketään.
Joskus lapsi ei ole ymmärtänyt kiusaavansa. Siksi on hyvä jutella lapsen kanssa siitä, mitä kiusaaminen on ja miltä se toisesta tuntuu.
2. PUUTU VIIPYMÄTTÄ
Jokainen meistä törmää jossakin vaiheessa yhteisössään vallankäyttöön, erimielisyyksiin tai huonoon käytökseen. Siksi on hyvä oppia jo koulussa, että asiat voi selvittää.
Selvittämättömät konfliktit voivat jäädä hiertämään pitkäksi aikaa. Vanhemmat voivat onnistua sovittelemaan pienempiä lasten välisiä konflikteja, kun he haluavat kuunnella eri osapuolten näkemyksiä ja sopia yhdessä jatkotoimenpiteistä.
Välillä tilanteet ovat kaikkea muuta kuin selviä, eikä vanhempi ole ollut paikalla näkemässä, mitä todella tapahtui. Lapsi saattaa pelätä rangaistusta tai hylkäämistä ja haluaa siksi kaunistella asioiden kulkua. Hän voi myös käyttäytyä hyökkäävästi vanhempaansa kohtaan: syytellä, uhkailla, jopa lyödä. Etsi rauhallinen hetki ja yritä selvittää täsmällisin kysymyksin, mitä lapsen mielestä tilanteessa tapahtui. Kiusasiko hän tai yllyttikö muita?
Hankalien kiusaamistilanteiden ratkomisessa tarvitaan joskus opiskeluhuoltopalveluja, lastensuojelua ja myös poliisia.
3. PYSY RAUHALLISENA RINNALLA
Keskustele kiusaamisesta asiallisesti ja huutamatta. Lapsen syyllistäminen ei auta kiusaamisen lopettamisessa. KiVa-koulu-ohjelmaan liittyen on tutkittu kahta tapaa jutella kiusaavan oppilaan kanssa. Toinen on empatiaa herättelevä ja toinen jämäkkä kiusaamisen tuomitseminen. Selvisi, että parhaiten toimii näiden yhdistelmä.
Auta lasta ymmärtämään, mitä hän teki väärin. Mieti lapsen kanssa yhdessä, miten asia selvitetään. Osoita lapselle, että hän on sinulle rakas ja tärkeä.
4. AUTA ANTEEKSIPYYNNÖSSÄ
Kiusaaminen on usein ryhmäilmiö, jossa kiusaamista tai yllyttämistä voi olla puolin ja toisin.
Epäselvässä tilanteessa anteeksipyytäminen on hankalaa. Silloin pitää tehdä selväksi, mitä pyydetään anteeksi ja jutella siitä, miten kukin lapsista on tilanteen kokenut.
5. PIDÄ KIINNI TOIVOSTA
On kuormittavaa saada lapsestaan jatkuvasti huonoa palautetta. Koulun tulisi kohdata kaikki vanhemmat rauhallisesti ja kunnioittavasti sekä vaalia keskusteluyhteyttä.
Puolustusreaktio ja vahvat tunteet ovat ymmärrettäviä, jos omaa lasta syytetään kiusaamisesta. Hae itsellesi tukea toisesta aikuisesta, joka ymmärtää lapsen vaikeuksia, näkee hänessä hyvää eikä luovuta.
Huomaa arjessa pienetkin hyvät hetket ja kerro niistä myös lapselle. Kaikki kaipaavat kannustusta.
Kiusaamiseen puuttuminen epäonnistuu usein
Viimeisimmän kouluterveyskyselyn mukaan 4.–5-luokkalaisista yli 40 prosenttia oli lukukauden aikana joko osallistunut kiusaamiseen tai joutunut kiusatuksi.
Eerika Johanderin Turun yliopistossa viime vuonna julkaistun psykologian väitöskirjan mukaan joka neljäs kiusaamiseen puuttumisen yritys epäonnistuu koulussa.
Kiusaaminen on henkistä ja monesti fyysistäkin väkivaltaa, jolla voi olla vakavia seurauksia niin kiusaajalle kuin kiusatullekin. Puuttuminen kiusaamiseen on sitä vaikeampaa, mitä pidempään tilanne on jatkuu. Kiusaamiseen puuttuminen onnistuu varmimmin, jos kiusaavan oppilaan omat asenteet sekä opettajan ja vanhempien asenteet ovat kiusaamisen vastaisia.
