Koululääkärintarkastukset pitäisi kohdentaa tarkemmin
Suomen koululaisista pidetään hyvää – ehkä liiankin hyvää – huolta. Koululääkäri tarkastaa koululaisen ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella vuosiluokalla. Laki vaatii tarkastamaan kaikki oppilaat riippumatta esim. siitä, onko kouluterveydenhoitajan tarkastuksessa tullut esiin lääkärin ammattitaitoa vaativia ongelmia.
Tosiasiassa näitä terveystarkastuksia ei ole viime vuosina kaikissa kunnissa pystytty toteuttamaan.
Lääketieteen lisensiaatti Kirsi Nikander esittää väitöskirjassaan, että lääkärintarkastukset kohdennettaisiin niihin oppilaisiin, joista vanhemmilla tai koulun ammattilaisilla on ennestään huolta (helsinki.fi). Näin vapautettaisiin koululääkärin resursseja todellisten terveysongelmien hoitoon.
Vuosina 2017–2018 tehtyyn tutkimukseen osallistui parikymmentä peruskoulua neljältä eteläsuomalaiselta paikkakunnalta. Mukana oli tuhatkunta lasta vanhempineen, yli sata opettajaa, 31 kouluterveydenhoitajaa ja 14 koululääkäriä. Vanhempien, opettajien ja kouluterveydenhoitajien lapsista kokemaa huolta kartoitettiin kyselylomakkein.
Teknologia auttaa löytämään riskilapset.
Merkittävää huolta kohdistui noin puoleen lapsista. Suurimmat huolenaiheet olivat lapsen kasvu tai jokin fyysinen oire tai molemmat, lapsen tunne-elämä sekä keskittymisen haasteet.
Tutkimukseen osallistuneet lääkärit tarkastivat oppilaat tavalliseen tapaan, kyselylomakkeiden sisältöä tuntematta. Tämän jälkeen he arvioivat tarkastuksen hyödyllisyyttä ennalta annettujen kriteereiden mukaan.
Toimenpiteet, jotka kouluterveydenhoitaja olisi pystynyt hoitamaan, luokiteltiin kategoriaan ”ei hyötyä”. Tähän ryhmään päätyivät myös tapaukset, joiden hoitamatta jättämisestä ei olisi koitunut merkittävää haittaa.
Tulos: lääkärit arvioivat vain n. 40 % lääkärintarkastuksista hyödyllisiksi. Havainto on tärkeä sekä kansanterveyden että kansantalouden kannalta.
Nikander ei ole ainoa koululääkärintarkastusten tarkoituksenmukaisuuta arvostellut tutkija. Nuorisolääketieteen dosentti, koululääkärinä pitkään toiminut Silja Kosola pohti asiaa Lapsen Maailmalle pari vuotta sitten antamassaan haastattelussa.
Kosolan mukaan velvoite tarkastaa kaikki oppilaat syö resursseja niiltä, jotka terveystarkastusta todella tarvitsisivat. Todellisia avun tarvitsijoita puolestaan pompotetaan luukulta toiselle, eikä kukaan ota heistä kunnolla kiinni.
Sähköinen ennakkokysely voisi karsia pois ne oppilaat, joille riittää terveydenhoitajan vastaanottokäynti. Näin esim. syömishäiriöistä ja mielenterveyden häiriöistä kärsiville oppilaille olisi varaa tarjota useampia lääkärikäyntejä.
Ajatus kaikille tehtävistä tarkastuksista on Kosolan mielestä muutenkin aikansa elänyt. Teknologia mahdollistaisi tarkemman kohdentamisen: jo neuvolakäyntien perusteella olisi mahdollista luoda algoritmi, joka auttaisi ohjaamaan tulevien vuosien tarkastukset riskissä oleville lapsille ja nuorille.
Kirsi Nikanderin väitös Routine general health checks by school physicians in primary schools – needs and benefits tarkastettiin Helsingin yliopistossa toukokuussa.
Hyvä lukija,
Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema Lapsen Maailma -lehti on journalistisin periaattein toteutettava aikakauslehti, joka katsoo maailmaa uteliaan lapsen silmin.
Tue Lastensuojelun Keskusliittoa (lskl.fi) sekä laadukasta journalismia tilaamalla Lapsen Maailma – joko diginä tai painettuna lehtenä.
Ulla Siimes, päätoimittaja ja Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja
Kommentit (0)