Kirjailija Hannele Lampela: ”Kasvaessa eteen tulee ihme hähmelöä”

Lastenkirjailija ­Hannele Lampela on työssään huomannut, kuinka myönteinen vaikutus leikillä on sekä lapsiin että aikuisiin.

– Haluan kannustaa lapsia mielikuvituksen ja leikin säkenöivään maailmaan.

Hannele Lampela tunnetaan Prinsessa Pikkiriikki ja Paavali Pattinen -kirjoistaan.

Myös aikuisten kannattaisi Lampelan mielestä ottaa mallia lasten asenteesta, leikkiä eikä suhtautua aivan niin tosissaan kaikkea, mihin ovat ryhtymässä.

– Lapset ovat sillä tapaa viisaampia kuin aikuiset, että he tietävät, mikä heitä innostaa, minkä parissa haluavat työskennellä ja mikä tuo heille iloa. Kun kasvamme isoiksi, eteen tulee ihme hähmelöä, meistä itsestä tai yhteiskunnasta lähtöisin olevia vaatimuksia. Mitä lähemmäksi pääsemme lapsuuden itseämme, sitä onnellisempia voimme olla.

Tärkeitä taitoja lapsille ovat esimerkiksi haavan tyrehdyttäminen ja avun pyytäminen aikuiselta ja hätäkeskukseen soittaminen.

Lampela tietää, että lapsen leikkimieli ja leikit voivat vahvistaa perheen yhteenkuuluvuutta. Heidän perheessään leikki myös innoitti vanhempia työssään, kun Lampela huomasi, kuinka kiinnostunut perheen kuopus oli ambulansseista. Hän lähti joka päivä päiväkotiin kuvitellen, että menee töihin pelastajaksi. Hän polki ambulanssia eli pyörää ja laittoi “vilkut päälle” eli räpsytteli silmiään.

– Mukana kulki oikea ensiapulaukku. Päiväkodissa odottivat työkaverit, jotka olivat mukana pelastajaleikissä.

Lasta leikkiin rohkaisi myös isän esimerkki. Hanne Lampelan puoliso Markus Lampela on ensihoitaja, ja myös hän oli pannut merkille, että monia lapsia kiehtoivat hänen ajopelinsä ja ammattinsa.

Lapsensa innoittamana ­Lampelan pariskunta teki ­kirjan Päiväkodin pelastaja – Liikerin hätätapaus. Kirjaan haluttiin paitsi tarina leikin voimasta, myös oikeaa tietoa siitä, millaisia varusteita ambulanssissa on ja miten pieniä haavereita hoidetaan.

Markus Lampela neuvoo ­harjoittelemaan ensiaputaitoja ­lapsen kanssa. Tärkeitä taitoja ovat esimerkiksi haavan tyrehdyttäminen ja avun pyytäminen aikuiselta – myös muulta kuin ­perheenjäseneltä – ja hätäkeskukseen soittaminen.

Kirjailija toivoo, että kirjan tieto tarttuisi myös lasten mieleen tarinan ja siitä seuraavan leikin siivillä.

– Teimme ohjeita ensiapuun lapsentasoisesti pelkistetyllä kielellä sekä lempeillä esimerkeillä, kuten pehmolelun tippumisella keinusta. Siten myös herkemmät lapset voivat omaksua hyödyllistä tietoa, esimerkiksi miten naarmuja hoidetaan.

Kun lapsi matkii vanhempiensa ammatteja, samalla hän kokeilee, millaista on olla jokin muu perheenjäsen kuin itse.

Lampeloiden kuopukselle ensihoitaja isä on ollut sankari, hurja pelastaja.

Lampela ajattelee, että kun lapsi matkii vanhempiensa ammatteja, samalla hän kokeilee, millaista on olla jokin muu perheenjäsen kuin itse. Se on hyödyllistä perheen yhteishengen kannalta, koska siinä opetellaan asettumaan toisen ihmisen asemaan, Lampela pohtii.

– Roolileikit antavat mahdollisuuden harjoitella niin käytännön- kuin tunnetaitojakin. Ja kun leikkii pelastajaa, hoitajaa tai lääkäriä, saa samalla kokeilla niin auttajan kuin autettavan asemaa, mikä kehittää lapsen empatiakykyä.

Vanhemmat voivat myös rikastaa lasten leikkiä.

– Itse olen ollut usein potilaan roolissa hoidettavana, ja lapset saavat päättää, miten leikki etenee.