Kamppaillen irti jengeistä ja väkivallasta
Lähiösalin kamppailu-urheilulla yritetään konkreettisesti irrottaa nuoria väkivallasta ja ehkäistä sitä. Väkivaltatyöntekijä Miika Mehmet aikoo tuoda nuorille onnistumisia salilta. ”Nuorelle ei riitä, että sanoo hänelle tulevaisuuden olevan paremman kuin nykyhetken, jos teet näin ja näin. Sanojen ja tekemisen pitää kulkea käsi kädessä.”
Väkivaltarikokset ovat vähentyneet 2000-luvulla, mutta alle 15-vuotiaat ovat viime vuosina tehneet aiempaa enemmän ja aiempaa vakavampia rikoksia (stat.fi).
Jengiytyminen on koko Suomen ongelma
Erityisasiantuntija Emilia Hämäläinen sisäministeriöstä luonnehtii nuorten väkivaltarikollisuuden kasvua koko Suomen ongelmaksi. Väkivallan käytöstä epäillään tuhansia nuoria, ja erityisesti huolestuttaa alle 15-vuotiaiden väkivaltarikoksilla oireilu.
– Lapsi ja nuori voi selvitä pahastakin tilanteesta hyvään elämään, jos aikuiset kantavat vastuunsa ja tukevat heitä, Hämäläinen sanoo.
Katujengiläisiä arvioidaan olevan noin 250, joista puolet on varsinaisia jäseniä. Jengit koostuvat lähinnä pääkaupunkiseudun 18–30-vuotiaista, jotka harjoittavat huumekauppaa ja muuta vakavaa rikollisuutta.
– Jengiytyminen on vakava ilmiö, johon on puututtava. Taustalla lienee kiinnittymättömyyttä kouluun tai muihin yhteiskunnan palveluihin.
Vanhempien läsnäolo arjessa estää jengitymistä
Miten jengiytymistä parhaiten ehkäistään? Lapsiasiavaltuutettu (lapsiasia.fi) Elina Pekkarinen vastaa tavallisilla asioilla. Opiskelu, työllistyminen, hyvät harrastukset ja etenkin vanhempien läsnäolo nuoren arjessa ehkäisevät tehokkaasti ikävyyksiä. Silti helppoa ratkaisua ei ole.
– Nuorisorikollisuus kytkeytyy vahvasti syrjäytymiseen ja eriarvoistumiseen, sanoo Pekkarinen, joka teki sosiaalityön väitöskirjansa rikoksia tekevistä lapsista (pdf).
Hänen mukaansa lapsen oppimisen ja ryhmässä toimimisen vaikeudet havaitaan usein jo varhaiskasvatuksessa.
– Ongelmiin pitäisi tarttua viimeistään, kun lapsi on 10–11-vuotias. Jos vanhemmat eivät selviä kasvatuksesta, voidaan tarvita lastensuojelutoimia.
Panostetaan lastensuojelun ohella koulunkäyntiin
Kun lastensuojelun ohella panostetaan koulunkäyntiin, se tepsii Pekkarisen mukaan vielä 15–17-vuotiailla paremmin kuin rikosoikeus.
Jos nuori kuitenkin päätyy oikeussaliin, Pekkarinen soisi, että yli 15-vuotiaille käytettäisiin nykyistä useammin nuorisorangaistusta (rikosseuraamus.fi). Se tarkoittaa työhön tai opintoihin perehtymistä sekä yhteistyötä perheen, sosiaalitoimen ja Rikosseuraamuslaitoksen kanssa.
Nuorisorangaistus ohjaa nuoren elämää isosti.
Vain muutama syyttäjä osaa vaatia nuorisorangaistusta.
– Sitä käytetään alle kymmenen kertaa vuodessa, sillä vain muutama syyttäjä osaa sitä vaatia. Toki nuorisorangaistus vaatii enemmän satsauksia kuin ehdollinen vankeusrangaistus.
Valtaosa alaikäisten tekemistä väkivaltarikoksista on kantasuomalaisten tekemiä. Toisaalta väkivaltarikoksissa maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat 2,8-kertaisesti yliedustettuina väestömäärään suhteutettuna.
– Maahanmuuttajataustaisten nuorten rikollisuutta selittävät köyhyys ja vanhempien matala koulutus. Yhteiskunnan pitäisi ratkoa nämä ilmiöt, jotta rikollisuus ei kasvaisi.
Pekkarinen ihmettelee miksi ongelmaan ei ole tartuttu, kun Suomessa on osaamista ja resursseja lasten ja nuorten palveluihin sekä koulutukseen.
Tuetaan perheitä mahdollisimman varhain
Kriminologi, yliopistonlehtori Markus Kaakinen Tampereen yliopistosta sanoo, että alaikäisten tekemät ryöstöt eivät ole katujengien tekemiä. Ryöstelevistä nuorisoporukoista voi tosin kehkeytyä katujengi, ja väkivaltaiset nuoret voivat päätyä järjestäytyneisiin rikollisryhmiin.
Kaakinen sanoo, että alaikäisistä ryöstelijöistä pitäisi saada ote ajoissa, jotta heistä ei tule rikollisryhmän jäseniä.
– Riskiryhmäläisten perheitä pitää tukea mahdollisimman varhain, ettei synny Ruotsin kaltaisia riskialueita. Samoin pitää puuttua varhaiskasvatuksessa ja koulussa havaittuihin ongelmiin.
Katujengituomioilla on jo rauhoitettu tilannetta.
Katujengien ja järjestäytyneen rikollisuuden taltuttamisessa Kaakinen luottaa poliisiin. Hänestä katujengituomioilla on jo saatu rauhoitettua tilannetta.
– Seuraavaksi pitää tukea jengeistä irtautumista.
Lähiösalin avautumista odotellessa
Uudenlainen yritys jengiytymisen pysäyttäjäksi on käynnistymässä ensi vuoden alussa Vantaalla kauppakeskus Isomyyrissä. Sinne on suunniteltu lähiösalia lähinnä 13–17-vuotiaille. Hanke sai opetus- ja kulttuuriministeriöltä sekä maanpuolustushenkiseltä Urlus-Säätiöltä (urlus.fi) 2,5 vuoden rahoituksen.
Väkivaltatyöntekijä Miika Mehmet (wikipedia.org) kertoo kypsytelleensä syrjäytymisriskissä olevien nuorten kamppailu-urheilusalin perustamista vuosikaudet.
– Nuorten pahoinvointi on kasvanut niin, että tämäkin kivi kannattaa kääntää, Mehmet arvioi.
HelsinkiMission Aggredi-menetelmän (aggredi.fi) vastaavana ohjaajana työskentelevä Mehmet kertoo vievänsä ”gettogymille” jo ennestään tuntemiaan nuoria. Aggredin sidosryhmät ovat kyselleet ahkerasti salin avautumisesta.
Sali on suunniteltu pojille, sillä Mehmet sanoo, että sekaryhmässä pojat ”alkaisivat esittää”, jolloin ei päästäisi puhumaan tärkeistä asioista.
Ehkäpä tytöt saavat joskus oman ryhmän, jota ohjaisi Mehmetin työpari Charlotte Pettersson.
Mehmet jätti rikollisjengin yli 15 vuotta sitten, kun halusi elää arvojensa mukaisesti. Hänen mukaansa jengi voi sanoa arvokseen vaikkapa veljeyden, vaikka rikollismaailma perustuu toisten riistämiseen.
Kunniallisia gangstereita on vain kaunistellussa populaarikulttuurissa.
Jengiläinen Mehmet alkoi kysyä itseltään, onko hän oikeasti lojaali läheisilleen.
– En todellakaan ole lojaali lapsilleni, jos olen jengissä.
Mehmet toivoo, että vanhemmat osaavat kertoa lapsilleen, ettei rikollisessa elämäntavassa ole mitään ihailtavaa.
Salilla oppii toisen kunnioittamista
Miika Mehmet sanoo, että kamppailu-urheilussa otetaan vastustajan kunnioittaminen paremmin huomioon kuin muissa urheilulajeissa. Aloittelija näkee heti, ettei voimaa käytetä toisen vahingoittamiseen.
– Kamppailijalle tärkeintä on voittaa itsensä.
Lähiösalista tulee tukikohta. Nuori valitsee, hengaileeko vai treenaako haluamaansa lajia, kuten nyrkkeilyä tai painia.
Salilla otetaan kaikki vastaan, yksittäin. Tulijalta kysytään vain nimi ja ikä. Kun taustoja ei kysellä, vältetään ennakkoluulojen vaikutus.
– Kävijä kertoo perheestään ja muusta tärkeästä, jos jossakin vaiheessa haluaa. Emme yritä muuttaa ihmistä, yritämme auttaa häntä irti väkivallasta.
Kovikset eivät viihdy salilla kauan.
Mehmet uskoo, että salille tulevat kovikset eivät viihdy salilla kauan.
– Tappeluniksejä haluava huomaa nopeasti, että kamppailulajissa kehitytään hitaasti, mikä vaatii nöyryyttä.
Mehmet uskoo kävijämäärän kasvavan, kun salille tuleva voi jatkokerroilla tuoda sinne kavereitaan.
– Toivon, että onnistumme monen kanssa, vaikka pari vuotta on lyhyt aika kiinnittyä yhteiskuntaan.
Vähimmäisonnistumisena Mehmet pitää sitä, että sali antaisi hyvästä yhteisöstä muistijäljen.
– Vaikka joku päätyisi salikäyntienkin jälkeen jengiin, hän pystyy vertaamaan jengielämää siihen, kun ympärillä oli ihmisiä, jotka oikeasti välittivät.
Kamppailu-urheilu on konkreettinen asia, josta nuori toivottavasti saa onnistumisen tunteita. Näin Mehmet saa hiljalleen nuoreen yhteyden. Hän opettaa nuorille myös tunteiden hallintaa, sillä kuumakalle ei pärjää kamppailijana.
– Kun oppii sietämään kielteisiä tunteita, oppii käsittelemään stressiä ja tuntemaan itseään. Silloin pystyy ennakoimaan omaa käytöstäään.
Kun kova äijä puhuu tunteiden tärkeydestä, sitä ei kyseenalaisteta.
Mehmet kertoo jengistä irtautumisensa vaatineen kovaa työtä, mutta monella nykynuorella asiat ovat vielä huonommin.
– Jos 12-vuotias käyttää kovia huumeita, ja hänen huoltajansa ovat rikollisia, ei lapsella ole mitään käsitystä hyvistä arvoista.
Jengiytymisen torjumisessa toimii poliisin ja sosiaalitoimen yhteistyö
Kriminologi Markus Kaakinen kehaisee moniammatillista Ankkuritoimintaa (ankkuritoiminta.fi) ja muita varhaisen puuttumisen keinoja, jotka hyvin tehtyinä ehkäisevät rikollisuutta.
– Toisin kuin Ruotsissa, Suomessa poliisi ja sosiaalitoimi ovat jo pitkään tehneet luontevasti yhteistyötä, hän sanoo.
Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarisen mukaan Ankkuritoiminta tepsii parhaimmin lieviin rikoksiin. Parhaina keinoina hän pitää ehkäiseviä toimia, kuten jalkautuvaa nuorisotyötä sekä sitä, että lapsille ja nuorille tarjotaan harrastuksia.
Väkivaltatyöntekijä Miika Mehmetiä surettaa rikoksia tekevien nuorten tulevaisuus, sillä he eivät aina ymmärrä tekojaan.
– Jos rikosrekisterissäsi lukee tapon yritys, sua pidetään tappajana elämäsi loppuun asti. Miten yhteiskunta ottaa vastaan vankilakierteeseen joutuneet?
Oikeusministeriö rahoittaa rikoksilla oireilevien nuorten toimintamallia vakaviin rikoksiin toistuvasti syyllistyneille (oikeusministerio.fi). Malli sisältää moniammatillisen tiimin pitkäaikaisen tuen. Näin pyritään katkaisemaan nuorten rikoskierrettä Oulussa, Rovaniemellä, Turussa ja Vantaalla.
Pekkarinen ei pidä tätäkään toimintamallia kalliina, jos sillä ehkäistään vankeusrangaistus tai nuoren pysyvä syrjäytyminen.
Jengiytymisen ehkäisyssä koulu on avainasemassa
Lokakuussa sekä Jyväskylässä että Tampereella aloitti toimintansa poliisityöpari, nainen ja mies, joka keskittyy nuorisorikollisuuden torjuntaan. Työpari partioi iltaisin keskusta-alueilla. Nämä poliisit myös seuraavat nuorten suosimia sosiaalisia medioita. Näissä kaupungeissa ei ole merkkejä jengiytymisestä.
Virkaa tekevä Tampereen kaupungin nuorisopalvelujohtaja Tiina-Liisa Vehkalahti sanoo, että viranomaiset yrittävät hyvällä yhteistyöllä ehkäistä jengien syntymisen.
– Keskustelemme nuorisoilmiöistä avoimesti ja oikea-aikaisesti. Nuoriso-ohjaajat ottavat herkästi yhteyttä poliisiin, lastensuojeluun tai perhetyöhön, jos havaitsevat liikaa levottomuutta, Vehkalahti kertoo.
Nuoriso-ohjaajat toimivat iltaisin ja viikonloppuisin kaduilla, missä nuoretkin ovat.
– Kun on suorat linjat, ei tarvitse odottaa seuraavaan arkipäivään, että toimistot aukeavat. Pystytään jakamaan tietoa heti, kun jotain sattuu.
Vehkalahdesta on olennaista, että osataan kohdentaa oikeita ihmisiä oikeisiin paikkoihin. Niinpä Tampereella alkoi tänä vuonna pilotti, josta valtio maksaa osan. Tampereen seudun ammattiopisto Tredun (tredu.fi) kahdessa toimipisteessä toimii kaksi nuoriso-ohjaajaa, jotka tukevat nuoren koulunkäyntiä.
– Nämä työparit edistävät yhteiskuntaan kiinnittymistä, jotta nuori saa ammatin, Vehkalahti kiteyttää.
Kouluvalmentajia on Tampereen kouluissa toiminut jo vuosikaudet. He eivät ole apuopettajia, eivätkä korvaa koulukuraattoreita tai -psykologeja.
– Kouluvalmentajat ovat kouluissa kohtaamassa oppilaita, jotta nämä tuntisivat koulun mielekkääksi ja yhteisölliseksi, sanoo Vehkalahti.
Koulu siis on tärkeä paikka ehkäistä jengiytymistä. Vehkalahti korostaa, että jengiytyminen on torjuttavissa, mutta siihen ei yksi kaupunki tai yksi ammattiryhmä pysty.
– Jengiytyminen on kuin ameba. Siihen on vaikea tarttua, kun ilmiöön vaikuttavat niin kaavoitus, asunnot, rakentaminen, työtilanne, sosiaalietuudet kuin valtionhallinnon linjaukset.
PS.
Lue Lapsen Maailmasta lisää Ankkuri-toiminnasta!
Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
Miika Mehmet tietää kokemansa perusteella, että rikollismaailman todellisuus on rumempi kuin se kuva, jota populaarikulttuurissa ja mediatuotteissa usein myydään. Vanhempien pitäisi välittää tämä viesti lapsilleen.
Oma yhteisö voi ehkäistä jengiytymistä
Suomen somalialaisten liitto (somaliliitto.fi) hyödyntää suoria yhteyksiään, jotta somalinuorten vanhemmat huomaavat ajoissa jengiytymisen riskit. Liiton puheenjohtaja Ahmed Hassan kertoo, että keskimäärin noin 40 somalinuorta osallistuu vanhempien ja nuorten viikkokeskusteluihin.
– Korostamme harrastusten tärkeyttä. Toistaiseksi olemme järjestäneet lähinnä jalka- ja koripallopelejä. Ne ohjaavat hyvään suuntaan.
Hassan tähdentää myös kulttuuriviestintää. Se tarkoittaa, että Suomessa syntyneet kuulevat juuristaan.
Yhtä lailla keskustellaan koulussa pärjäämisestä ja työstä syrjäytymisen kokemuksista.
Marraskuussa liitto oli tekemässä kampanjavideota, jossa esitellään somalinuorten onnistuneita kotoutumispolkuja.
Somaliliitto suunnittelee Rikosseuraamuslaitoksen (rikosseuraamus.fi) kanssa yhteistyötä, joka edistäisi vankilaan joutuneiden nuorten paluuta yhteiskuntaan.
– Nuorten pitäisi ajoissa tajuta, että rikollisen leima on vaikea poistaa, Hassan sanoo.
Jos liitto saa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus Stealta (stea.fi) rahoituksen, ensi vuonna alkaa Samanlaiset mahdollisuudet nuorille -hanke, joka toteutetaan Helsingin poliisin ja Aseman lapset -yhdistyksen (asemanlapset.fi) kanssa.
Väkivallasta epäillyt nuoret vuosina 2015–2021
- Väkivaltarikollisuus kasvoi väestöön suhteutettuna kaikissa alle 18-vuotiaiden ikäryhmissä, mutta eniten eli 134 % kasvoivat 12–14-vuotiaiden rikosepäilyt.
- Pahoinpitelyepäilyjen määrä liki tuplaantui n. 1 800:sta n. 3 500:aan.
- Suhteellisesti eniten lisääntyivät törkeät ryöstöt, henkirikokset ja henkirikoksen yritykset.
Kommentit (0)