Ilmasto on vaalien tärkein teema – tällä hetkellä nuoret kokevat, ettei heidän näkemyksiään kuulla
Photo by Mika Baumeister on Unsplash
Lapsella on oikeus tulla kuulluksi häntä koskevissa asioissa, todetaan YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa. Yhä useammin lapset pääsevätkin mukaan esimerkiksi oppilaskunta- tai nuorisovaltuustotoimintaan, mutta niiden edustuksellisen roolin vuoksi kaikki eivät voi niihin osallistua. Kuinka pärjäävät ne lapset ja nuoret, jotka eivät ole mukana tämänkaltaisessa toiminnassa? Miten he oppivat yhdessä toimimisen taitoja ja saavat kokemuksia vaikutusmahdollisuuksista?
– Ne taidot voivat vahvistua aivan jokapäiväisessä elämässä ja arkisissa kohtaamisissa, joissa lapset joutuvat neuvottelemaan ja tekemään kompromisseja vaikkapa lemmikkieläimen hankkimisesta tai harrastuksen lopettamisesta, sanoo HT Elina Stenvall, joka väitteli viime syksynä Tampereen yliopistossa lasten osallisuudesta ja toimijuudesta.
Arki muovaa suhdetta yhteiskuntaan
Stenvall selvitti, voivatko lasten mukanaolo ja vaikuttamismahdollisuudet olla osa arkea, jolloin ne tulisivat huomatuiksi yhteiskunnallisesti merkityksellisinä.
– Aikuisten tulisi tunnistaa lapsille ja nuorille tärkeät yhteisöt, mukanaolon tavat ja osallistumisen teot. Heidän arjessaan on paljon toimintaa ja hyväksytyksi tulemisen kokemuksia, joiden myötä he muovaavat suhdettaan yhteiskuntaan.
Stenvall kertoo kahdesta haastattelemastaan pojasta, joista toinen harrasti sotapelejä verkossa ja toinen kuula-asepelaamista. Kummallakin oli vaikeuksia elämässään: vanhempien eroja, koulukiusaamista, yhteisöstä ulossulkemista ja tuttujen asioiden murtumista ympäriltä. Mutta pojat olivat löytäneet pelimaailmasta ihmisiä, jotka ottivat mukaan ja antoivat tunnustusta. Se vahvisti tunnetta omasta merkityksellisyydestä.
Stenvall katsoo, että olisi keskeistä tunnistaa lapsen elämästä mahdollisimman laajasti sellaisia prosesseja, joiden myötä he oppivat yhdessä toimimisen tapoja ja saavat kokemuksia mahdollisuuksista vaikuttaa.
– Ennen kuin muodollisesta politiikkaan osallistumisesta voi ylipäätään kiinnostua, on koettava asiat omakseen ja uskottava, että voi vaikuttaa omassa elinympäristössään.
Stenvall peräänkuuluttaakin aikuisten asennekasvatusta.
– Millaista viestiä annamme lasten ja nuorten paikasta yhteiskunnassa kohdatessamme heitä? Olemme kaikki tämän yhteiskunnan jäseniä.
Järjestetty osallistuminen ei kiinnostanut nuoria
Stenvall haastatteli avointa ja keskustelevaa Mapolis-menetelmää käyttäen 127 lasta ja nuorta, jotka olivat iältään 11- ja 15-vuotiaita. He saivat merkitä karttoihin itselleen tärkeitä ihmisiä, kokemuksia, paikkoja tai asioita ja jaotella ne negatiivisiin, positiivisiin tai neutraaleihin. Karttoja oli aina lähialueen kartasta maailmankarttaan asti. Tämän jälkeen heidät haastateltiin merkintöjen pohjalta.
Mielenkiintoista oli se, mitkä asiat korostuivat lasten ja nuorten karttamerkinnöissä ja keskusteluissa. He kokivat merkityksellisinä arkisen elämän lähiyhteisöihin – kuten harrastuksiin, lemmikkeihin, perheeseen ja ystäviin – liittyvät asiat. Toisaalta heitä kiinnostivat laajat yhteiskunnalliset teemat, kuten ilmastonmuutos, pakolaisuus, suurvaltasuhteet ja Itämeren suojelu.
Mutta se, mistä lapset ja nuoret eivät puhuneet haastatteluissa juuri lainkaan, oli juuri se järjestettyjen osallistumisrakenteiden taso, jonka kautta aikuiset yrittävät vahvistaa heidän yhteiskunnallista osallistumistaan. Vain kaksi haastateltavaa 127:stä mainitsi kysyttäessä jonkin osallistumisrakenteen itselleen tärkeänä.
Itämeren suojelu kiinnostaa.
Miksi lapsilta kysytään vain leikkipuistoista?
– Lapsille tarjotaan mahdollisuutta osallistua asioissa, jotka ovat aikuisten mielestä lapsille sopivia – kuten koulun pihan tai leikkipuiston suunnittelu – mutta herkästi sivuutetaan isot yhteiskunnalliset kysymykset. Harvoin mietitään, osuuko osallistamisemme siihen maailmaan, jossa lapset ja nuoret elävät.
Stenvall kysyy kärjistäen, emmekö me aikuiset voi uskoa, että lapsia ja nuoria ei välttämättä kiinnosta, tuleeko asuinalueelle pikkuleikkipuisto vaiko ei.
– Nuoret saattaisivat sen sijaan haluta vaikuttaa siihen, mitä Suomen valtio tekee ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Mutta onko meillä kanavia ja keinoja ohjata näitä nuoria osallistumaan niihin keskusteluihin ja siihen maailmaan, jossa isoja kysymyksiä käsitellään? kysyy SOS-Lapsikylässä kehittämissuunnittelijana työskentelevä Elina Stenvall.
Ilmasto on vaalien tärkein teema
Yli puolet Nuoret ja vaikuttaminen -tutkimukseen vastanneista yläkouluikäisistä pitää tärkeänä, että he pääsisivät vaikuttamaan globaaleihin asioihin, kuten ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Kuitenkin vain 8 % kokee, että heitä kuullaan hyvin etsittäessä ratkaisuja maailmanlaajuisiin ongelmiin. Neljäsosa on sitä mieltä, että nuoria kuullaan erittäin huonosti. Tiedot käyvät ilmi Sanomalehtien Liiton tilaamasta tuoreesta tutkimuksesta.
Lähes 90 % 13–15-vuotiaista nuorista pitää tärkeänä, että päättäjät kuuntelisivat heidän mielipiteitään. He kokevat, että nuorten näkemyksiä kuullaan tällä hetkellä varsin huonosti. Parhaiten he pystyvät vaikuttamaan paikallisessa päätöksenteossa. Nuorten näkemykset tulevat harvemmin otetuksi huomioon Suomea tai globaaleja ongelmia koskevissa asioissa.
Jos nuoret saisivat päättää, ilmaston- ja ympäristönsuojelu olisivat tulevan vaalikauden tärkein teema. Seuraavina tulevat koulujen ja koulutuksen kehittäminen sekä köyhyyden poistaminen Suomesta.
71 %:lle nuorista luontevin tapa vaikuttaa on sosiaalinen media.
Nyt, kun olet lukenut jutun, haluaisimme kertoa Sinulle,
että julkaisemme aina joitakin printtilehden juttuja verkossa ilmaiseksi. Näin siksi, että tärkeä ja asiantunteva tieto lapsista ja perheistä olisi mahdollisimman monen saatavilla.
Lehtitilauksista saatavilla tuloilla pystymme kuitenkin tekemään laadukkaampaa ja monipuolisempaa lehteä. Haluaisitko auttaa meitä siinä? Tilaamalla Lapsen Maailman printtilehden tuet samalla Lastensuojelun Keskusliiton työtä lapsen oikeuksien edistämiseksi.
Painatamme lehden Punamustan painotalossa. Punamustalle on myönnetty Joutsenmerkki eli Pohjoismainen Ympäristömerkki. Lehti painetaan PEFC-sertifioidulle paperille, johon käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista. Tämä tiedoksi sinulle, jota paperisen lehden ekologinen jalanjälki huolettaa.
Voit halutessasi tilata lehden lahjaksi esim. lähimmälle koululle, päiväkodille, sairaalalle tai neuvolalle. Lasten parissa työskentelevät ammattilaiset arvostavat lehtemme sisältöjä suuresti.
Tuethan työtämme tilaamalla lehden! Lämmin kiitos jo etukäteen.
