Hyppää sisältöön

Grooming yleistyy ja saa uusia muotoja

Grooming tarkoittaa seksuaalisesti motivoitunutta lasten houkuttelusta verkossa. Houkuttelun menetelmät ja tavoitteiden kirjo on laajentunut.
Julkaistu
Teksti Antti Vanas
Kuvat Colourbox
Grooming yleistyy ja saa uusia muotoja

Grooming eli seksuaalisesti motivoitunut lasten houkuttelu verkossa on lisääntynyt korona-ajan jälkeen peräti 82 %:lla. Samalla houkuttelun menetelmien ja tavoitteiden kirjo on laajentunut.

Tuoreen tutkimuksen mukaan nopeimmin yleistyvä groomingin muoto on poikien taloudellinen kiristäminen.

Se voi tapahtua esim. niin, että itsestään arkaluontoisen valokuvan lähettänyt lapsi saa seuraavaksi viestin, jossa kuva uhataan lähettää hänen ystävilleen tai vanhemmilleen. Kiristäjä lupaa luopua aikeestaan rahakorvausta vastaan.

Lapset ovat itsekin tilanteesta huolissaan. Siitä huolimatta kaksi kolmannesta nettiä käyttävistä lapsista on päivittäin tekemisissä tuntemattomien ihmisten kanssa, kertoo Pelastakaa Lapset -järjestön ja Western Sydney -yliopiston yhteinen tutkimus (pdf).

Tutkimusryhmä haastatteli kuuttasataa 8–18-vuotiasta lasta ja nuorta Australiasta, Etelä-Afrikasta, Filippiineiltä, Kambodžasta, Keniasta, Kolumbiasta ja Suomesta.

Kysymykset koskivat lasten kokemuksia epäasiallisista viesteistä, kuten pyynnöistä lähettää henkilökohtaisia tietoja tai kuvia.

Tutkimusraportista selviää, että lapset sekä haluavat että tarvitsevat parempaa suojelua verkossa. Tällä hetkellä lapsen turvana tuntemattomien kanssa viestitellessä on oma intuitio ja itse tehdyt taustatarkistukset.

Luotettavan aikuisen puoleen käännytään harvoin, eikä epäasiallisia yhteydenottoja yleensä ilmoiteta eteenpäin.

Korkean tulotason maiden lapset hyödynsivät köyhien maiden lapsiin verrattuna kaksi kertaa yleisemmin verkkopalvelujen yksityisyysasetuksia suojautuakseen ei-toivotuilta yhteydenotoilta.

Lapset haluavat parempaa suojelua verkossa.

Eniten lapset olivat huolissaan henkilökohtaisten tietojen ja alastonkuvien pyytäjistä. Riskeistä tietoisina he olivat miettineet erilaisia keinoja suojella itseään.

He tekivät myös konkreettisia ehdotuksia siitä, mitä teknologiayhtiöiden ja valtioiden hallitusten pitäisi turvallisuuden parantamiseksi tehdä.

9-vuotias poika ehdotti, että keskustelun kuulostaessa epäilyttävältä sovellusten pitäisi varoittaa henkilöä, jolle epäilyttäviä viestejä lähetetään.

12-vuotias tyttö vaati, että alustojen pitäisi poistaa henkilöt, jotka yrittävät saada sovelluksista käyttäjien henkilökohtaisia tietoja. Sovelluksissa pitäisi myös olla koodi, joka tekisi ilkeiden viestien lähettämisestä mahdotonta.

Ehdotuslistalla olivat myös laajat ja helposti saatavilla olevat verkkoturvallisuuskoulutukset lapsille ja heidän huoltajilleen.

Lasten on voitava hyödyntää verkon tarjoamia mahdollisuuksia ilman väkivallan pelkoa, vaatii asiantuntija Mikko Ahtila Pelastakaa Lapset ry:stä (pelastakaalapset.fi).

Hallituksilla, kansalaisjärjestöillä, teknologiayrityksillä, opettajilla ja huoltajilla on Ahtilan mukaan velvollisuus suojella lapsia. Tehokas suojelu edellyttää suojeltavien oman äänen kuulemista.

Tänä syksynä julkaistu tutkimusraportti Protecting Children from Online Grooming on vapaasti luettavissa Western Sydney -yliopiston sivuilla.

Hyvä lukija,

Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema Lapsen Maailma -lehti on journalistisin periaattein toteutettava aikakauslehti, joka katsoo maailmaa uteliaan lapsen silmin.

Tue Lastensuojelun Keskusliittoa (lskl.fi) sekä laadukasta journalismia tilaamalla Lapsen Maailma  joko diginä tai painettuna lehtenä.

Ulla Siimes, päätoimittaja ja Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja

Tilaa lehti itsellesi tai lahjaksi

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *