Atte Ahokas toivoo, että ajattelet lapsesi ja tämän lapsien tulevaisuutta
Tämä on Atte Ahokkaan ensimmäinen kolumni Lapsen Maailmassa.
”Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon, ” lukee Suomen perustuslain 20. pykälässä.
Kuinka hyvin tämä oikeus toteutuu? Ikäraja äänestämiseen ja ehdolle asettumiseen on 18 vuotta, ja sama pätee kansalaisaloitteiden allekirjoittamiseen. Lapsilla ja nuorilla on vain vähän sananvaltaa ja mahdollisuuksia puuttua nykyiseen luonnon ja ilmaston tuhoamiseen.
Aikuiset vakuuttavat, että he suojelevat lapsia ja nuoria, jotta nämä voivat elää huolettomina, etsiä itseään ja opiskella. Minkälaista tämä aikuisten huoltenpito sitten on?
Luonnon monimuotoisuus häviää hurjaa vauhtia, 10 prosenttia maailman ilmastopäästöistä on päästetty ilmakehään vuoden 2015 Pariisin ilmastosopimuksen jälkeen, eikä ilmaston lämpenemistä ja luonnon monimuotoisuuden katoa ole saatu pysäytettyä.
Suomikaan ei ole varjellut luontoaan. Vaikka hallitus on asettanut kunnianhimoisia ilmastotavoitteita, ei toteutus vakuuta.
Suomalaisen valtionyhtiön Fortumin tytäryhtiö Uniper avasi vuonna 2020 uuden hiilivoimalan Saksaan. Lentoveroa ei ole saatu toteutettua, mutta Finnair on saanut tuntuvia korona-avustuksia. Koronasta huolimatta Suomen ylikulutuspäivä (overshootday.org) eli päivä, jolloin Suomi oli kuluttanut osansa maailman luonnonvaroista, on tänä vuonna tänään eli 10. huhtikuuta.
Luonnon ja ilmaston tuhoaminen vaikuttaa hyvin konkreettisesti nykyisten nuorten ja heidän lastensa elämään. Joudumme elämään maailmassa, jossa on huomattavasti nykyistä enemmän pakolaisuutta, luonnonkatastrofeja, pandemioita, ruokakriisejä, nälänhätää ja sotia.
Tämä synkkä tulevaisuudenkuva voidaan vielä estää, sillä ilmasto- ja biodiversiteettikriisit johtuvat inhimillisestä toiminnasta, jolla ne voidaan myös pysäyttää. Voimme kehittää yhteiskuntaamme fossiilikapitalistisesta kulutusyhteiskunnasta inhimilliseen, luonnon hyvinvointiin panostavaan ja planetaarisia rajoja kunnioittavaan yhteiskuntaan – jos vain niin haluamme.
Vuoden 2019 eduskuntavaaleja sanottiin ilmastovaaleiksi. Nyt me tarvitsemme ilmastokuntavaalit. Ilmasto- ja ympäristöpolitiikka tuntuu helposti unohtuvan, kun puhutaan kuntapolitiikasta. Kuntatasolla tehdään paljon erittäin tärkeää ilmastotyötä, ja mahdollisuuksia päästövähennyksiin on paljon. Kunnilla on laajat mahdollisuudet edistää muutosta kohti ekologista Suomea metsien suojelusta päästöbudjetointiin ja kasvisruoan lisäämiseen.
Lapsilla ja nuorilla – saati sitten tulevilla vielä syntymättömillä sukupolvilla – ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, millaisen tulevaisuuden ihmiskunta valitsee. Onkin äärimmäisen tärkeää, että kunnan- ja kaupunginvaltuustoihin valitaan valtuutettuja, jotka välittävät luonnon- ja ilmastonsuojelusta, eivätkä ole valmiita uhraamaan tulevia sukupolvia lyhytnäköisen voitontavoittelun edessä.
Ilmasto- ja biodiversiteettikriisit eivät nimittäin enää odota. Anna siis äänesi lapsesi ja hänen lapsiensa tulevaisuudelle.
Atte Ahokas on Jokioisilla asuva lukiolainen ja ilmastoaktivisti FridaysForFuture-liikkeessä.
