Hyppää sisältöön

Atte Ahokas muistuttaa, että me ihmiset olemme täällä Suomessa vieraslaji

”Asenne tuntuu olevan, että luonto on ihan kiva, kunhan se ei häiritse elämäämme mitenkään.”
Julkaistu
Teksti Atte Ahokas
Kuvat Mara Leppä
Atte Ahokas muistuttaa, että me ihmiset olemme täällä Suomessa vieraslaji

Me suomalaiset tykkäämme puhua erityisestä luontosuhteestamme. Miten tämä luontosuhde sitten näkyy käytännössä? Vuonna 2019 julkaistiin Suomen lajien Punainen lista, jossa arvioitiin yli 22 000 lajin uhanalaisuutta Suomessa. Jopa 11,9 prosenttia niistä määriteltiin uhanalaiseksi.

Avohakkaamme metsiämme säälittä ja käytämme mökkeillessämme myrkkyjä, jotka päätyvät hyttysten lisäksi tappamaan paljon muutakin luonnossa. Parisataa sutta (laji, joka ei ole tappanut tai vahingoittanut ihmistä Suomessa sitten vuoden 1882) nostattaa hillittömän murhanhimon meissä. Aivan liian usein asenne tuntuu olevan, että luonto on ihan kiva, kunhan se ei häiritse elämäämme mitenkään.

Harva vastustaa luonnonsuojelua periaatteellisella tasolla, mutta se ei useinkaan näy tarpeeksi toimissamme. Elämme kuudetta massasukupuuttoaaltoa, ja ilmastokriisi, vieraslajit ja ihmistoiminta järkyttävät niin globaalilla kuin paikallisella tasolla ekosysteemiemme toimintakykyä. Nyt on aika kehittää ajatteluamme ja laajentaa ymmärrystämme luonnosta.

”Meidän on aika ymmärtää suomalaisen luonnon arvo.”

Suomessa on ainutlaatuinen ja kaunis luonto. Ikimetsistä, soilta ja Lapin tuntureilta löytyy upeita, monimutkaisia elämän verkostoja. Luonnossa kaikella on paikkansa, sillä toimivat ekosysteemit tarvitsevat monimuotoisen ja hyvin voivan eliöstön. Hyttyset, kastemadot, limasienet ja mikrobit ovat yhtä lailla luontokappaleita, joilla on oma tärkeä tehtävänsä saimaannorpan ja liito-oravan rinnalla.

58 prosenttia suomalaisista on havainnut luontokadon merkkejä lähiympäristössään, kertoo Ylen tekemä kysely (yle.fi). Lupiini, kurtturuusu, kanadanmajava ja minkki ovat vieraslajeja, jotka syrjäyttävät ja tappavat alkuperäislajeja köyhdyttäen luonnon monimuotoisuutta. Vieraslajit voivat aiheuttaa suoraa haittaa myös ihmiselle. Niiden mukana voi levitä ihmisellekin vaarallisia uusia tauteja, tai ne voivat aiheuttaa pahoja tuhoja metsille ja viljelykasveille.

Luontokadon torjuntaan on tartuttava yhteiskunnallisella tasolla, mutta jokainen meistäkin voi kantaa kortensa kekoon esimerkiksi istuttamalla pölyttäjäystävällisiä kukkia, pystyttämällä hyönteishotelleja tai keräämällä vieraslajeja luonnosta niitä nähdessään. Lupiinit palvelevat parhaimmillaan kukkamaljakossa, jolloin siemenet saadaan pois tienpientareille leviämästä.

Itse asiassa me ihmiset olemme täällä Suomenmaalla vieraslaji! Tilaa kyllä riittää rakentaa sellaista luontosuhdetta, jossa elämme harmoniassa osana elonkehää. Luonto kun ei ole resurssi tai vihollinen vaan elämänehto.

Atte Ahokas on Helsingissä asuva opiskelija ja ilmastoaktivisti FridaysForFuture-liikkeessä.

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.