Arvo Neuvonen halusi armeijaan vapautuksesta huolimatta
Konnevetinen Arvo Neuvonen, 19, ei ilahtunut, kun hän sai kutsunnoissa vapautuksen asevelvollisuudesta terveydellisin perustein. Arvolla on synnynnäinen vamma oikeassa kädessä, jonka vuoksi käsi on koukistuneena eteen ja liikerata on rajoittunut.
Neuvonen koki vapautuksen hylkäyksenä. Hän on tottunut tekemään asioita puolikätisenä, eikä toimintavaje estä häntä olemasta kätevä käsistään.
─ En tyytynyt päätökseen, sillä mielestäni selviän hyvin. Olen opiskellut hyötyajoneuvomekaanikoksi ja metsästän.
Neuvonen tiesi, että Kainuun prikaatissa Kajaanissa on raskaan kaluston asentajalinja, jossa tarvitaan hänen ammattipätevyyttään. Hän teki valituksen Keski-Suomen aluetoimistoon, laittoin mukaan kuvan metsästyskortistaan ja kirjasi pitkän listan aseista, joilla on ampunut.
─ Kotona jännitettiin, pääsenkö armeijaan vai lennänkö pihalle.
Neuvonen pyydettiin uusintatarkastukseen.
─ Siellä oli iso heppu, joka sanoi, ettei näe palvelukseen astumisessa ongelmaa. Minut vaihdettiin palvelukelpoisuusluokkaan B.
Nuorista aikuisista 54 prosenttia ajattelee, että vain miehiä koskeva asevelvollisuus on tasa-arvon vastainen.
Neuvonen aloitti palveluksen Kainuun prikaatissa tammikuussa.
─ Innolla lähdin, ei se kauheasti jännittänyt. Alussa tuli asioita, joita en ollut aikaisemmin kokenut: oli paljon väkeä, käytiin tarkastukset läpi, lähdettiin hakemaan kamppeita, tuli tupalaiset. Ensin oli pöljä olo, mutta siihen tottui.
Pian päättyvä palvelus on sujunut mukavasti. Vain muutama pieni asia tuottaa päänvaivaa: Sulkeisissa aseen sivulle vieminen ei oikein onnistu. Olalle vienti ja lakkiotteet on saatu sujumaan toistoilla. Rynnäkkökiväärillä Neuvonen ampuu vasemmalta puolelta, eli vasen käsi on pistoolikahvalla ja oikea käsi etutukilla. Hän myös lipastaa vasemmalla kädellä. Motivaatio on auttanut löytämään itselle sopivia ratkaisuja.
─ Hyvin on mennyt omasta mielestäni, eikä muiltakaan valituksia ole kuulunut.
Neuvonen on pioneeri.
─ Tehtävänä on kaivaa miinoja maahan ja posautella asioita. On opiskeltu räjäyttämään siltoja, puita, kiviä, betonia ja erilaisia teräksiä.
Joukkue- ja tupakaverit ovat suhtautuneet Arvoon hyvin. ”Armeijassa tulee paljon lisää tuttuja ja saa uudenlaisia kokemuksia. Kun on käynyt armeijan, tietää mistä puhutaan, kun armeijakokemuksia jaetaan.”
Epävakaa maailmantilanne vaikuttaa suomalaisnuorten tahtoon puolustaa isänmaataan. Puolustusvoimien huhtikuussa julkaiseman kyselyn mukaan vastaajista neljä viidestä olisi valmis osallistumaan maanpuolustukseen joko aseellisesti tai aseettomasti.
Nuorista valtaosa ajattelee, että aiempaa laajemman joukon tulisi kantaa vastuuta maanpuolustuksesta, kun väki vanhenee ja ikäluokat pienentyvät. Tällä hetkellä perustuslain mukaan jokainen suomalainen on maanpuolustusvelvollinen. Asevelvollisuus koskee 18−65-vuotiaita miehiä. Naiset voivat hakea vapaaehtoisina palvelukseen.
Nuorista aikuisista 39 piti kyselyssä nykyistä asevelvollisuusmallia hyvänä. Hieman yli puolet ajattelee, että vain miehiä koskeva asevelvollisuus on tasa-arvon vastainen.
Vuonna 2025 varusmiespalveluksen aloitti 24 079 ihmistä, joista lähes 85 prosenttia suoritti sen loppuun. Ukrainan sodan alkamisen jälkeen varusmiespalvelukseen hakeutuneiden naisten määrä laski kahtena vuonna, mutta kääntyi hienoiseen nousuun viime vuonna. Viime vuonna 849 naista suoritti varusmiespalveluksen.
Moni aikoinaan siviilipalveluksen suorittaneista sanoo, että menisi nyt armeijaan.
Neuvonen haaveili armeijasta pikkupojasta lähtien. Isän tarinat armeija-ajasta kiinnostivat. Maailmantilannekin vaikutti taustalla.
─ Tilanne on sekava sotien takia, mutta se ei pelota. Suhtaudun tulevaisuuteen positiivisesti enkä mieti sitä sen enempää. Isänmaa on tärkeä, kun itse asun täällä ja täällä on tuttuja.
Käsi ei ole menoa haitannut, kun sen kanssa on koko elämänsä elänyt.
Parasta armeijassa ovat olleet metsäviikot, joita moni inhoaa pakkasten, helteiden ja sateiden takia. Metsämiehelle ne ovat ilo.
─ Ne ovat olleet mukavia, ihmeen helppoja. Viimeksi oli 12 päivän leiri.
Joukkue- ja tupakaverit ovat suhtautuneet Arvoon hyvin, ja tuvassa on hyvä ryhmähenki: autetaan toista eikä jätetä ketään ulkopuolelle. Käsi ei ole menoa haitannut, kun sen kanssa on koko elämänsä elänyt. Armeijakavereissa on hienotunteisuutta.
─ Moni aloittaa keskustelun, että voinko kysyä sinulta yhden kysymyksen.
Siitä Arvo jo arvaa, mikä on seuraava puheenaihe.
─ Kysymys kuuluu, että mikä sinun kädessäsi on. Vastaan, että se on synnynnäinen. Moni sanoo, että hyvin olet selvinnyt.
Hän uskaltaa suositella armeijaa muillekin.
─ Siellä tulee paljon lisää tuttuja ja saa uudenlaisia kokemuksia. Kun on käynyt armeijan, tietää mistä puhutaan, kun armeijakokemuksia jaetaan.
Armeija on myös kasvattanut.
─ Jaksaa lähteä ja tehdä, kun tietää, että on pakko. Asenne muuttuu. Kun siviilissä äiti käskee tekemään jonkin homman, helpommin lähtee kuin aikaisemmin.
Laadukas journalismi ei synny itsestään.
Sait lukea tämän jutun ilmaiseksi tukitilaajiemme ansiosta. Tilaamalla Lapsen Maailman mahdollistat luotettavan ja laadukkaan sisältömme ilmestymisen jatkossakin. Tukitilaus maksaa vain viisi euroa kuukaudessa. Tilaajanamme saat Lapsen Maailma -lehden kotiisi kannettuna.
