Arjen parhaita hetkiä
Monet arvovaltaiset tahot, kuten tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila, ovat esittäneet huolensa suomalaislasten lukutaidon rapautumisesta.
Tiedetään, että joka kymmenennellä peruskoulun päättävällä nuorella on heikko lukutaito. Oppiakseen kunnolla lukemaan lapsi tarvitsee yksilöllistä tukea, mutta myös omaa motivaatiota ja innostamista lukemiseen.
Valmiudet lukutaitoon syntyvät, kun aikuinen on lähellä lasta: siinä vuorovaikutuksessa kotona, päivähoidossa sekä koulussa, jossa aikuisella on aikaa sanoittaa asioita ja tukea lapsen innostumista lukemiseen. Päivähoidon ja koulujen ryhmäkokojen suurentaminen voi siis vaikuttaa negatiivisesti myös lukutaidon kehittymiseen.
Harmittavaa on sekin, ettei hyviksi havaituille lukutaitoa edistäville malleille ole saatavilla rahoitusta. Tällainen on Jyväskylän yliopistossa kehitetty Ekapeli, joka on osoittautunut lapsia kiinnostavaksi ja lukemaan oppimisen valmiuksia lisääväksi menetelmäksi.
Lukemiseen oppimista ei tietenkään voi ulkoistaa päivähoidolle tai koululle, sillä perheen rooli on siinä merkittävä: ääneen lukeminen ja yhteiset lukuhetket ovat tärkeitä sekä lapselle että vanhemmille. Ne ovat parhaimmillaan täyttä läsnäoloa, irrottautumista askareista ja työstä, rauhoittumista ja keskittymistä.
Vuoden pimein aika on mainiota aikaa yhdessäololle ja yhdessä tekemiselle. Perheen yhteisestä ajasta lapselle jäävät mieleen useimmiten hyvin arkiset asiat. Lukuhetken lisäksi yhdessäolo voi olla vaikka peli- tai leikkihetki, yhteinen liikuntaharrastus tai ruuanlaitto- ja leivontahetki.
Näistä hyvistä hetkistä lapselle välittyy aikuisten huolenpito, joka on toki jokaisessa kasvuvaiheessa hyvinkin erilaista. Ne tarjoavat sitä vuorovaikutusta, jonka kautta lapsi kasvaa, kehittyy ja saa malleja tuleviin ihmissuhteisiinsa.
Joskus on hyvä pysähtyä miettimään arkea. Vievätkö kiire ja täyteen tupatut aikataulut mahdollisuuden yhdessäoloon?
Mikäli aikataulut ovat tiukat esimerkiksi lasten monien harrastusten vuoksi, jo iltarutiineista kiinnipitäminen voi tarjota sopivasti hyviä hetkiä. Sekin on tärkeää, että lapsi kokee vanhempiensa olevan kiinnostunut hänen tekemisistään. Lapselle on tärkeää aikuisen kiinnostus ja yhdessä vietetty aika. Arjen parhaat hetket voivat syntyä vaikkapa yhteisistä auto- tai bussimatkoista harrastuksiin.
Joulukuussa on enemmän kuin riittämiin valmiiksi saatettavia askareita, mutta ehkä osan niistä voisi hyvillä mielin siirtää tammikuulle. Näin huolehtisimme siitä, että aikaa yhdessä lukemiselle, leikkimiselle, liikkumiselle ja laulamiselle löytyy riittävästi. Ne kun ovat niitä lapselle tärkeimpiä hetkiä, joiden merkitystä aikuisillekaan ei kannata vähätellä.
PS.
Hyvää joulua ja uutta vuotta!
Lastensuojelun Keskusliitto toivottaa hyvää mieltä ja suvaitsevuutta kaikkiin vuodenkierron juhliin.
Tänäkään vuonna emme lähetä kortteja, vaan muistamme kaikkia lukijoita lahjoittamalla perinteiset joulukorttirahat Hope-nuorten toimintaan.
Hope-nuorten yhteisön ovat hiljattain perustaneet alaikäisinä yksin Suomeen tulleet nuoret. Yhteisön tavoitteena on auttaa maahanmuuttajanuoria sopeutumaan ja integroitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan nuorten omaa osallistumista vahvistamalla.
https://www.facebook.com/Hope-Nuoret-1637715239851604/?fref=ts
Hanna Heinonen on Lapsen Maailman päätoimittaja ja Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja.
