Leikkikentät perustettiin työläislasten tueksi – nyt niissä nautitaan puistoruokailusta ja rakennetaan yhteisöllisyyttä

1. Leikkipuistot vahvistavat yhteisöllisyyttä

Leikkipuistot ovat kuin naapuruston ulko-olohuoneita, joissa vanhemmat ja lapset voivat puuhata yhdessä ja tutustua alueen muihin perheisiin.

– Lapset luovat siellä varhaisia ihmissuhteita ja opettelevat leikkitaitoja toisten lasten kanssa, sanoo varhaisvuosien liikuntakasvatuksen dosentti Anne Soini Jyväskylän yliopistosta.

Hän oli tekemässä Jyväskylän yliopiston tutkimusta, jossa selvitettiin lapsiperheiden sosioekonomisen taustan vaikutusta leikkipuistokäynteihin.

Kävi ilmi, että korkeasti koulutettujen vanhempien lapset käyvät leikkipuistoissa muita useammin, varsinkin talvisin. Keskimäärin perheet käyvät leikkipuistossa keväisin ja syksyisin kahdesti viikossa, kesäaikaan kolme tai neljä kertaa viikossa ja talvisaikaan kerran viikossa.

Mitä lähempänä leikkipuisto on, sitä useammin siellä vieraillaan.

Jos kodissa ei ole omaa pihaa, sitä tärkeämpi on lähileikkipuisto. Näin leikkipuistot edistävät yhteisöllisyyttä.

– Erityisen tärkeä leikkipuisto voi olla, kun perhe muuttaa uuteen paikkaan. Siellä voi tutustua muihin perheisiin ja sopia leikkipuistotreffejä. Näin perheen ainoakin lapsi saa leikkikavereita.

2. Monikieliset leikkipuisto-ohjaajat tukevat kotoutumista

Yhä useampi Helsingin asukas on syntynyt Suomen ulkopuolella. Helsinki palkkasikin vuoden 2024 lopulla leikkipuistoihinsa viisi monikielistä ohjaajaa, joiden päätehtävä on edistää perheiden kotoutumista. Ohjaajat voivat auttaa vanhempia esimerkiksi lapsen ilmoittamisessa päiväkotiin tai iltapäiväkerhoon ja neuvoa harrastusasioissa.

Lapsia ohjaajat auttavat kotoutumaan erilaisten tehtävien avulla. Jos ohjaajalla on lapsen kanssa yhteinen kieli, hän voi tukea lapsen oman äidinkielen kehittymistä.

Leikkipuistojen monikielisten ohjaajien osaamia kieliä ovat suomi, englanti, somali, arabia, venäjä, kurdi-sorani ja turkki-turkmeeni. He palvelevat työssään kuitenkin kaikkia perheitä, eivät vain omaa kieliryhmäänsä.

Monikieliset ohjaajat ovat saaneet perheiltä positiivista palautetta ja kiitosta. He ovat kulttuurintulkkaajia, jotka edistävät lasten ja perheiden yhdenvertaisuutta.

Leikkipuistot kuitenkin tarjoavat perheille yhdenvertaiset mahdollisuudet ulkoliikuntaan ja -leikkiin.

3. Motoriset taidot kehittyvät leikkiessä

Leikkipuistojen puut, pensaat ja kivet rikastuttavat lasten leikkejä, edistävät motoristen taitojen kehittymistä ja lisäävät viihtyvyyttä.

– Luonnonelementit opettavat lapsille myös ympäristövastuuta ja tukevat luontosuhdetta, liikuntakasvatuksen dosentti Anne Soini listaa.

Lastensuojelun keskusliiton ja HS:n Lasten uutisten järjestämässä Lasten vaalitentissä lapset toivoivat lisää kaikille sopivia, esteettömiä ja saavutettavia leikkipuistoja. Lapset myös toivoivat pääsevänsä mukaan leikkipuistojen suunnitteluun.

Soini on samaa mieltä lasten kanssa.

– Esimerkiksi asianmukaiset pyörä- ja vaunuparkit lisäisivät leikkipuiston saavutettavuutta. Iso bonus olisivat sisätilat, kuten wc. Kesäpaahteella myös varjoisat paikat ovat tarpeen.

4. Liikkumisen iloa koko elämäksi

Liikunnallisen elämäntavan siemen kylvetään varhaislapsuudessa.

Paremmassa taloudellisessa asemassa olevien perheiden lapsilla on enemmän mahdollisuuksia harrastuksiin ja sisäleikkipuistoihin. Leikkipuistot kuitenkin tarjoavat perheille yhdenvertaiset mahdollisuudet ulkoliikuntaan ja -leikkiin.

– Ulkoilu on fyysisen aktiivisuuden tärkeä edellytys. Harvemmin sisätilat mahdollistavat reippaan fyysisen aktiivisuuden, jota pitäisi olla vähintään tunti päivässä. Leikkipuistot ovat hyvin virikkeellisiä, Anne Soini sanoo.

Tällä hetkellä liikkumissuosituksiin yltää 67 prosenttia 4–6-vuotiaista lapsista. Määrä on vähentynyt viime vuosina. Leikkipuistotutkimukseen osallistuneet vanhemmat pitivät lapsen terveyttä tärkeänä syynä viedä lapsi leikkipuistoon.

– Siellä lapsella on vapaus ja tilaa leikkiä koko keholla ja tutkia ympäristöä, mikä on lapselle luontainen tapa kehittyä.

Erilaiset kiipeilytelineet innostavat vauhdikkaaseen ja kuormittavaan liikkumiseen.

Leikkipuistossa voi kiipeillä mäkeä, juosta ja leikkiä hippaa.

Leikkipuistokäynnit tukevat näin lapsen liikunnallista elämäntapaa.

5. Hyviä muistoja kaiken ikäisille

Kitisevät keinut, hiekkalaatikko ja liukumäki. Ehkä metallinen kiipeilykaari ja vinhasti pyörivä karuselli, mausteena mielikuvitus. Tällaisia ovat monen nykyvanhemman leikkipuistomuistot.

Oululaisen yksinhuoltajaperheen Elmeri-pojan leikkikentällä oli 1970-luvulla kaksi keinua ja liukumäki. Hänellä oli tapana kiivetä liukumäen harjalle ja istua siinä maisemaa katsellen ja kaupunkia kuunnellen. ”Vaatimaton paikka, mutta seikkailu. Niukasti elävän perheen lapselle huvipuisto. Mielikuvitus ei maksanut mitään.”

Leikkipuistotutkimuksen mukaan vanhemmat hellivät omia miellyttäviä leikkipuistomuistojaan ja halusivat tarjota lapsilleen yhtä hyviä kokemuksia.

– Hyvät kokemukset siirtyvät sukupolvelta toiselle. Eri-ikäiset voivat kohdata leikkipuistossa ja oppia toisiltaan.

Siksi Anne Soinista olisikin hyvä ottaa eri-ikäiset lapset ja isovanhemmatkin huomioon leikkipuistojen suunnittelussa.

– Löytyisi myös välineitä, telineitä ja penkkejä isommille lapsille ja aikuisille.

6. Puistoruokailu on kesäarjen helpotus

Helsingissä leikkipuistoruokailua on järjestetty sotavuodesta 1942 lähtien, kun lapsille haluttiin tarjota ainakin yksi lämmin ruoka päivässä. Tänäkin kesänä Helsinki tarjoaa maksuttoman lounaan alle 16-vuotiaille miltei kaikissa auki olevissa leikkipuistoissa.

Espoo järjestää puistoruokailun heinäkuussa viidessä asukaspuistossa alle 16-vuotiaille. Vantaa tarjoaa lämpimän lounaan maksutta alle 18-vuotiaille vantaalaisille ja senioreille. Tampereella järjestetään ohjelmaa ja maksuton lounas alle 18-vuotiaille osassa leikkipuistoja, samoin kuin Oulussa.

Tarkemmat tiedot puistoruokailuista kannattaa tarkistaa oman kaupungin verkkosivuilta.

Lähteet: Jouhki ja Moll 2024: Niukasti elävän perheen lapselle huvipuisto. Leikkikentät lasten hyvinvoinnin rakentajana noin 1950–1970. Soini, Minkkinen, Peltoperä ja Jouhki 2025: Relationships between socioecological characteristics and families’ playground use in different seasons in Finland. Helsingin kaupunki.

Leikkikentät kautta sukupolvien

• Ensimmäiset leikkikentät rakennettiin 1900-luvun alussa Helsingissä. Tavoitteena oli tarjota ahtaissa oloissa asuville työläiskorttelien lapsille mahdollisuus turvalliseen ulkoiluun. Leikin kautta tehtiin sosiaalityötä, jonka toivottiin tasoittavan kotien eriarvoisia lähtökohtia.
• Sosiaalitoimi ja lastensuojelulautakunta alkoivat järjestää ohjattua kesätoimintaa leikkikentillä vuonna 1914. Huoltaja saattoi jättää lapsensa leikkikentille muutamaksi tunniksi päivässä leikinohjaajien tai puistotätien valvottaviksi.
• Ohjatulla leikkikenttätoiminnalla on ollut iso sosiaalinen merkitys koko perheelle: lapsille se tarjosi mielekästä tekemistä, kavereita ja luotettavia aikuisia. Huoltajat saivat puolestaan konkreettista päivähoitoapua jopa useaksi tunniksi. Äidit saivat tilaisuuden hengähtää.
• Leikkikentät levittäytyivät nopeasti koko maahan, erityisesti 1960–70-luvulla uusiin lähiöihin.
• Suomen ensimmäinen perhepuisto, Mäki-Matin perhepuisto, on perustettu vuonna 1979. Perhepuistomalli kehitettiin Jyväskylässä. Sillä haluttiin auttaa lapsiperheitä löytämään toisensa mukavan tekemisen äärellä. Avajaisvuonna istutettu hopeapaju on edelleen lasten suosikkikiipeilypuu.