Siirry sisältöön
Tutkittua tietoa

Epäitsekkyys periytyy, vaikka itsekkyys lisääntyy

04.09.2017 Antti Vanas Mostphotos

Epäitsekkyyttä kannattavien vanhempien arvomaailma periytyy jälkeläisille itsekkäiden vanhempien arvomaailmaa tehokkaammin.

Yleiseurooppalaisen tutkimuksen mukaan epäitsekkyyttä kannattavien vanhempien arvomaailma periytyy jälkeläisille itsekkäiden vanhempien arvomaailmaa tehokkaammin

Onko maailma hyvä vai paha paikka vai kenties jotakin siltä väliltä? Olipa tilanne tällä hetkellä mikä tahansa, parempaan päin ollaan ilmeisesti menossa. Omenan pitäisi siis pudota sitä lähemmäs puuta, mitä parempi tai ainakin epäitsekkäämpi kyseinen puu on.

British Journal of Psychology -lehdessä julkaistua tutkimusta varten selvitettiin 418 saksalaisen ja sveitsiläisen perheen arvoja ja niiden siirtymistä sukupolvelta toiselle. Lapset olivat tutkimuksen tekoaikaan 711-vuotiaita.

Tutkimus on ensimmäinen, jossa vanhempien ja lasten arvojen yhteyksiä arvioitiin jälkeläisten osalta jo lapsuusiässä eli arvojen ollessa vasta muodostumassa. Yleensä arvokyselyjä tehdään teini-ikäisille ja nuorille aikuisille.

Tuloksissa ei sinänsä ole mitään ihmeellistä. Kuten tutkijat toteavat, epäitsekkäiltä, prososiaalisen eli auttamishaluisen ja empaattisen arvomaailman omaavilta vanhemmilta liikenee todennäköisesti muita vanhempia enemmän aikaa lapsilleen. Itsekkäillä vanhemmilla taas riittää kiireitä esim. omien ura- ja valtapyyteiden edistämisessä.

Prososiaalisen vanhemman ja lapsen välinen fyysinen ja emotionaalinen side on vahva, mikä tietysti edistää arvojen välittymistä sukupolvelta toiselle.

Ihmeellistä asiassa on, että epäitsekkäillä vanhemmilla on luultavasti kautta aikojen ollut itsekkäitä vanhempia kiinteämpi suhde lapsiinsa, minkä olisi pitänyt edistää epäitsekkyyden sosiaalista periytymistä ja vähentää ihmiskunnan itsekkyyttä. Todellisuus kertoo kuitenkin toista: itsekkyys näyttäsi viime aikoina pikemminkin yleistyneen kuin vähentyneen.

>British Journal of Psychology: Parentchild value similarity in families with young children: The predictive power of prosocial educational goals. Verkkojulkaisu tammikuu 2017.

Lue painetusta lehdestä myös muut Tutkittua tietoa -artikkelit: Julkinen keskustelu valuu perhe-elämään ja Skypellä lääkäriin.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *