Siirry sisältöön
Pääkirjoitus

Rokottaminen tai rokottamatta jättäminen ei ole vain henkilökohtainen ratkaisu

04.02.2019 Hanna Heinonen Mara Leppä

Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja Hanna Heinonen

Lapsille annettavat rokotukset suojaavat epäsuorasti myös muita, minkä takia henkilökohtaiselta tuntuvalla ratkaisulla voi todellisuudessa olla vakavia seurauksia muihin. Meidän tulisi suhtautua tartuntatauteihin entistä vakavammin, muistuttaa Hanna Heinonen pääkirjoituksessa.

Olen sitä ikäpolvea, joka on sairastanut sikotaudin, tuhkarokon, vesirokon ja vihurirokon.

Toisinaan väliin jäi koulujen kevätjuhla, toisinaan helteisen kesän vesileikit vaihtuivat sängyssä potemiseen ja toisinaan pääsiäismunat jäivät paisuneen kaulan vuoksi syömättä. Selvisin näistä sairauksista sairastamalla, mutta kaikille ei käynyt yhtä hyvin.

Lähipiirissä puhututtivat vihurirokon aiheuttama lapsen kehityshäiriö ja sikotaudista seurannut lapsettomuus.

Minua kosketti syvimmin oman veljeni sairastuminen aivokalvontulehdukseen. Tilanne oli hyvin vakava ja vaati pitkäaikaista sairaalahoitoa.

Arkea leimasi vanhempien huoli, ja toisinaan minun kontolleni jäi kansakouluikäisenä huolehtia pienemmistä sisaruksista vanhempien sairaalavierailujen ajan.

Veljen parantuminen ja kotiin palaaminen oli juhlaa, mutta kuntoutuminen vei aikaa, ja monien taitojen uudelleenopettelu vaati kärsivällisyyttä. Toisinaan ahdisti seurata sitä vierestä.

Veljeni sai aivokalvontulehduksen vesirokon jälkitautina ja tartunnan hän sai minulta. Jos mitenkään olisin voinut estää sen, että tartutan läheisiäni, olisin ilman muuta sen tehnyt.

Tästä syystä olen aina ymmärtänyt rokotusten hyödyt.

Uskon vahvasti siihen, että vanhemmilla on halu tehdä oikeita päätöksiä, kun kyse on lapsen terveydestä.

Tehdyt päätökset perustuvat usein myös omaan tai läheisten kokemukseen. Kokemustieto on toki tärkeää, mutta arvokkainta se on yhdistettynä tutkittuun tietoon. Ilman tätä kokemustieto jää vain mutu-tiedoksi. Pelkästään kokemustiedon ja siitä vedettyjen johtopäätösten varassa on vaara tehdä hätäisiä tai jopa vääriä johtopäätöksiä.

Lasten terveyteen liittyvä päätöksenteko on vaikeaa myös siksi, että monenlaisia huhuja ja väärää tietoa on liikkeellä entistä runsaammin. Vaihtoehtoisten faktojen jakaminen sosiaalisessa mediassa tuntuu olevan tätä päivää. Somessa on helppo myös löytää vahvistusta omalle mutu-tiedolleen.

Jokainen löytää omaa näkökantaansa vahvistavaa tietoa helposti. Usein me myös arvioimme varsin positiivisessa valossa oman valmiutemme erottaa luotettavan tiedon epäluotettavasta. Kriittistä medialukutaitoa tuleekin kehittää sekä aikuisilla että lapsilla.

Henkilökohtaiset kontaktit ovat myös tärkeitä tiedon vastaanottamisessa. Yksi lapsiperheiden tärkeimmistä kohtaajista ovat neuvolat, joita käyttää Suomessa 99,6 prosenttia vanhemmista. Ymmärrettävän ja uusimman tiedon tarjoaminen henkilökohtaisesti neuvoloissa on avainasemassa, kun perheet tekevät rokotuspäätöksiä.

Meidän on suhtauduttava tartuntatauteihin entistä vakavammin.

Lapselle annettavat rokotukset suojaavat epäsuorasti myös muita, joten rokottaminen tai rokottamatta jättäminen ei ole vain henkilökohtainen ratkaisu.

Hanna Heinonen on Lapsen Maailman päätoimittaja ja Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Saat parhaat juttumme sähköpostiin kerran kuukaudessa.

Tilaa »