Hyppää sisältöön

Stoppi nuorten kännisekoilulle! Tilalle harrastuksia ja kotiintuloajat?

Olemmeko hiljaa hyväksyneet, että nuoruuteen kuuluu kännisekoilu? Ehkäisevä päihdevalistus ei tunnu tehoavan. Mikä siis neuvoksi? Islannin malliko?
Julkaistu
Teksti Tuija Siljamäki
Kuvat Priscilla du Preez/Unsplash
Stoppi nuorten kännisekoilulle! Tilalle harrastuksia ja kotiintuloajat?

Moni vanhempi jännitti koulunpäätösviikonloppua jo etukäteen. Oli tiedossa huolta, valvomista ja puhelimen ääressä päivystämistä.

Viikolla sitten uutisoitiinkin nuorten kosteasta juhlinnasta.

Porvoossa Kokonniemen maauimalalla oli Itä-Uudenmaan poliisin mukaan toista sataa melko päihtynyttä nuorta. Yksi nuori hyppi poliisiauton konepellillä muiden yllyttämänä. Useita nuoria passitettiin kotiin vanhempien kyydissä. Myös Kuopiossa Väinölänniemen juhlinta työllisti poliisia: noin 20 nuorta toimitettiin kotiin, sijoituspaikkoihin, lääkäriin, selviämisasemalle ja putkaan.

Nuoret ottivat ilon irti koulutyöstä vapautumisestaan. Onko se pakko tehdä alkoholinhuuruisesti sekoillen? Olemmeko me aikuiset hiljaisesti hyväksyneet, että päissään riehuminen kuuluu asiaan?

Islannissa päätettiin ajatella toisin: ei, kännisekoilu ei kuulu asiaan, vaan nuoret voidaan luotsata terveellisemmän tekemisen pariin.

Islannissa päätettiin ajatella toisin: ei, kännisekoilu ei kuulu asiaan, vaan nuoret voidaan luotsata terveellisemmän tekemisen pariin. Ehkäisevän päihdevalistuksen sijaan nuorille tarjotaan ohjattua toimintaa ja taloudellista tukea vapaa-ajan harrastukseen. Tiedetään, että ohjattu nuorisotyö ja urheilu ehkäisevät päihdekokeiluja.

Vuonna 1998 islantilaisnuoret joivat enemmän kuin ikätoverinsa yhdessäkään Euroopan maassa. Vuonna 2016 tulos oli päinvastainen: maan nuoriso oli Euroopan raitteinta. (Yle). 

Ulf Stenman kertoo Kuntaliiton blogikirjoituksessaan Islannin mallista, jolla nuoriso saatiin lopettamaan sauhuttelu ja juopottelu.

”Vanhemmuutta tuetaan erilaisten vanhempainyhdistysten kautta sopimuksin ja sitoumuksin. Vanhemmat ovat läsnä sekä koulun arjessa että erilaisissa tapahtumissa. Tavoitteena on, että vanhemmat viettäisivät enemmän aikaa lastensa kanssa. ”

Suomessa nojataan vapaaehtoistoimintaan – ehkä liikaakin. Yhdistysten ja järjestöjen kantavana voimana toimivat usein vapaaehtoiset. Itsekin olen tehnyt ja teen edelleen paljon vapaaehtoistyötä. Monesti on käy kuitenkin niin, että talkoot kasaantuvat harvojen niskaan. Silloin se käy uuvuttavaksi.

Toiminnasta vastuussa olevat henkilöt ovat palkattuja ja koulutettuja valmentajia eli työntekijöitä.

Kiinnostavaa ja hienoa Islannin mallissa onkin, että toiminnasta vastuussa olevat henkilöt ovat palkattuja ja koulutettuja valmentajia eli työntekijöitä – eivät vapaaehtoisia yhdistysaktiiveja tai vanhempia.

Vanhemmilla on kasvatustyönsä tukena myös laki: kotiintuloaika on lailla säädetty. Onko se nuorten oikeuksien rajoittamista vai kädenojennus vanhemmille? Näkökulmakysymys.

Ulf Stenman on Kuntaliiton ruotsinkielinen toiminnanjohtaja, ja hän vieraili keväällä Reykjavikissa tutustumassa Islannin malliin.

 

Samasta aiheesta:

Vaikeita keskusteluja nuoren kanssa: alkoholi ja huumeet

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *