Hyppää sisältöön

Nuori, käytä pyöräilykypärää!

Onnettomuus sattuu silloin, kun vähiten sitä odotat. Se sattuu, kun olet pahaa aavistamatta menossa lähikauppaan hakemaan kauramaitoa kahviin.
Julkaistu
Teksti Tuija Siljamäki
Kuvat Tuija Siljamäki
Nuori, käytä pyöräilykypärää!

Siksi muistutan: nuori, käytä pyöräilykypärää!

Lähdin polkupyörällä lähikauppaa kohti kello kymmenen aamulla. Sen jälkeen lähtisimme hakemaan uutta perheenjäsentä, koiranpentua, parinkymmenen kilometrin päästä. Olin innoissani, vähän kiirekin oli.

Laskettelin tutun alamäen jarrutellen. Heti mäen alla piti kääntyä jyrkästi vasemmalle, tien yli. Tien pinnalla oli mustaa jäätä, siksi rengas ei pitänyt. Lensin olkapää edellä asfalttiin, keskelle suojatietä. Tiesin heti, että jotakin hajosi pahasti. Kivusta huolimatta tajusin raahautua tien sivuun.

Ohikulkijat tilasivat ambulanssin. Ensihoitaja tunnusteli olkapäätä ja tunsi, miten olkavarren luu ”lonksui”. Hän kysyi: käytitkö kypärää? Päivystyksessä vastaanottava hoitaja kysyi: oliko kypärä päässä? Kipupiikkiä antamaan tullut hoitaja kysyi: käytitkö kypärää? Rötgenissä hoitaja kysyi: oliko kypärä päässä? Röntgenkuvat katsonut lääkäri kysyi: käytitkö kypärää?

Pääni ei kolahtanut asfalttiin, joten sitä ei tarvinnut kuvata. Onneksi.

Sairaalan päivystys oli sinä aamuna täynnä mustan jään vuoksi luunsa murtaneita.

Sairaalan päivystys oli sinä aamuna täynnä mustan jään vuoksi luunsa murtaneita. Seuraavan päivän lehdessä oli uutinen, jonka mukaan pyörällä kaatuneita oli tuona kurjana marraskuun aamuna monta. Yksi oli saanut aivovamman. Luojan kiitos, minä mursin vain olkavarteni. Kuntoutuminen kesti lähes vuoden.

Sinäkin haluat kysyä, käytinkö kypärää. Hävettää tunnustaa, että juuri sillä kertaa en. Minähän vain ajattelin nopeasti käydä lähikaupassa ja ajaa tosi varovasti. Vauhti ei ollut kova, mutta silti voi sattua.

Omia nuoriani vannotin heti sairaalasta päästyäni käyttämään AINA pyöräilykypärää.

Nykyisin kiinnitän huomiota, miten harva sähköpotkulautaileva tai pyöräilevä nuori käyttää kypärää. Nuorten mielestä kypärä ei kai näytä hyvältä. Eikö turvallisuus ei ole tyylikästä? Missä vaiheessa itsestä huolehtiminen meni pois muodista? On ehkä tuudittauduttu haavoittumattomuuden harhaan.

Moni tuudittautuu haavoitumattomuuden harhaan.

Vaatiiko se kaatumisen, että järki kolahtaa päähän? Ilmeisesti, mutta sen jälkeen voikin olla myöhäistä.

Jonkun mielestä kypärä tuntuu häiritsevältä päässä. Sanon siihen: vielä häiritsevämmältä tuntuu aivovamma. Moni aivovamman kanssa elävä kertoo kamppailusta kipujen kanssa ja jatkuvasta väsymyksestä. Voi mennä puhekyky, joku aisteista ja liikuntakyky. Muisti reistaa.

Nuori, käytä kypärää!

Onnettomuus sattuu silloin, kun vähiten sitä odotat. Se sattuu, kun olet pahaa aavistamatta menossa lähikauppaan hakemaan kauramaitoa kahviin. Sitten meneekin elämä sekaisin. Onnekkaassa tapauksessa vain vuodeksi.

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.