Nuori, kannattaa kiinostua EU:sta

Nuorten kannalta Suomen nykyisen hallituksen politiikka on lievästi sanottuna taantumuksellista. Nuorilta ollaan leikkaamassa eniten (Yle). Kannattaa pysyä hereillä myös EU-politiikan suhteen, myös siellä päätetään nuorten asioista.

EU-parlamentin keski-ikä on nuorentunut ja joitakin nuorten kannalta hyviä lakeja siellä on saatu sorvattua, mutta:

”Nuorilla on valitettavan vähän vaikutuskanavia EU:ssa, vaikka täällä päätetään siitä, millaista ilmaa meillä ja tulevilla sukupolvilla on hengitettävänään”, sanoo EU-parlamentin nuorin suomalaisjäsen, Alviina Alametsä Strasbourgissa, maaliskuun 2024 täysistuntojen aikana.

Hän aloitti parlamentissa vuonna 2019, 23-vuotiaana, ja on ollut yksi Suomen aktiivisimmista mepeistä. Hän ei näillä näkymin ole hakemassa toiselle kaudelle.

Euroopan parlamentin nuorin jäsen on tanskalainen Kira Marie Peter-Jansen, joka valittiin parlamenttiin 21-vuotiaana taloustieteen opiskelijana. Hän on nuorin koskaan parlamenttiin valittu edustaja. Yle:lle vuonna 2019 antamassaan haastattelussa hän kertoo ilmastokriisin torjumisen olevan hänen ykköstavoitteitaan.

Nuoria tarvitaan hänen mielestään EU-päätöksenteossa ratkomaan ongelmia, jotka koskevat heidän omaa sukupolveaan. Peter-Hansen kuuluu parlamentin vihreään ryhmään.

”On tärkeää, että minun sukupolvelleni kerrotaan, että täällä tehdään todella politikkaa ja päätetään, mihin suuntaan EU menee. Kyse ei ole vain instituutioista tai huippupaikkojen jaosta”, hän sanoo.

Mepeillä on todellista vaikutusvaltaa päättää, mihin suuntaan EU menee

On totta, että mepeillä on todellista vaikutusvaltaa. Jo siksikin nuorten kannattaa äänestää eurovaaleissa.

Mitä muita vaikutuskanavia nuorilla sitten on? Joitakin kanavia sentään on, vaikka kuten Alametsä sanoo, paljon enemmänkin voisi olla.

Suomessakin toimii European Youth Parliament, jossa simuloidaan EU-päätöksentekoa ja voimaannutetaan nuoria ottamaan osaa. Todellista valtaa sillä ei kuitenkaan ole.

Sitten on Euroopan nuorisofoorumi (European Youth Forum), nuorisojärjestöjen eurooppalainen kattojärjestö, jonka kautta voi oikeasti vaikuttaa. Yksi yhteistyön muodoista ovat kulloisenkin EU:n puheenjohtajamaan järjestämät dialogit paikallisten nuorisojärjestöjen ja nuorten kanssa.

Dialogien pohjalta on muun muassa laadittu 11 nuorisotavoitetta. Ne liittyvät mielenterveyteen, hyvinvointiin, koulutusmahdollisuuksiin ja kestävään, vihreään Eurooppaan.

Dialogien pohjalta luotiin myös EU:n on nuorisostrategia 2019-2027, jonka tarkoituksena on tukea nuorten osallistamista päätöksentekoon.

Euroopan komissio ottaa käyttöön nuorisovaikutusarvioinnin

Hieno uutinen on se, että Euroopan komissio ilmoitti tammikuussa 2024 ottavansa käyttöön niin sanotun nuorisovaikutusarvioinnin (Youth Check). Se tarkoittaa sitä, että jokaisen lain yhteydessä olisi tutkittava, miten se vaikuttaa nuoriin.

Tämänhetkisten meppien keski-ikä on 49,5 vuotta, viitisen vuotta nuorekkaampi kuin aiemmin. Heistä on ensimmäisen kauden meppejä yli puolet ja naisia enemmän kuin koskaan aiemmin, 41 %.

Eikös tässä ole jo monta syytä, miksi nuorten kannattaa äänestää kesäkuun eurovaaleissa?