Nuoret toivovat koulurauhaa

Tuore Kouluterveyskysely (THL) paljastaa yläkoululaisten ahdistuneisuuden ja kiusaamiskokemusten vain lisääntyneen pandemiakriisin jälkeen. Myös vähintään viikottain kiusaamista kokeneiden nuorten määrä kasvoi.

Eniten kiusaamisesta ja syrjimisestä kokevat haavoittuvassa asemassa olevat lapset ja nuoret, kuten maahanmuuttajataustaiset, sukupuolivähemmistöön kuuluvat sekä erityistä tukea tarvitsevat.

Kun kiusaaminen on viikoittaista, siihen ei selvästikään ole onnistuttu puuttumaan

”Kun kiusaaminen on viikoittaista, siihen ei selvästikään ole onnistuttu puuttumaan. Myös satunnainen kiusaaminen on haitallista. On tärkeää, että aikuinen huomaa kiusaamisen, kuuntelee eri osapuolia ja puuttuu asiaan päättäväisesti. Kiusaamista kokeneille tarvitaan tukimuotoja”, sanoo THL:n kehittämispäällikkö Jenni Helenius.

Koulukiusaamisen kauaskantoisista seurauksista tiedetään koko ajan enemmän. Loppuvuodesta 2022 opetushallitus lisäsi kaikkien kouluasteiden opetussuunnitelmiin vaatimukset syrjimättömyydestä. Sillä tarkoitetaan määrätietoista puuttumista häirintään, syrjimiseen ja kiusaamiseen.

ystävyyssuhteet suojaavat kiusaamisen seurauksilta samoin kuin itsensä ja kokemuksensa hyväksyminen

Suvi Skarp seurasi väitöstutkimuksessaan kiusatuksi joutuneiden elämää yhdentoista vuoden ajan. Suurin osa tutkittavista oli joutunut kokemaan kiusaamista vuosikausia ilman, että siihen puututtiin millään lailla. Hänen kaikki tutkittavansa olivat joutuneet kouluaikanaan syrjityiksi ja kokivat itsensä ulkopuolisiksi, vääränlaisiksi.

Kokemuksesta oli seurannut pitkälle aikuisikään itsetunto-ongelmia, itseluottamuksen puutetta, epävarmuutta sosiaalisissa tilanteissa, arkuus muodostaa parisuhteita sekä vetäytyminen sivustaseuraajaksi ryhmissä. Puolet tutkimukseen osallistuneista kärsi masennuksesta, ahdistuneisuudesta tai muista psykosomaattisista oireista varhaisaikuisuudessa ja osa vielä yli 30-vuotiaana. Lisäksi heitä piinasivat huonommuuden tunteet, häpeä ja tarve miellyttää muita ihmisiä.

Tutkimuksen mukaan kiusaamiskokemuksesta voi selvitä. Siinä auttaa asettuminen oman elämänsä päähenkilöksi. Kiusaamisen vahingollisilta seurauksilta suojaavat muun muassa ystävyyssuhteet kouluaikana ja aikuisena, itsensä ja kokemustensa hyväksyminen sekä asemoituminen uusissa yhteisöissä myönteisellä tavalla.

kiusaaminen on ihmisarvon menettämistä yhteisössä

”Erään tutkittavani sanoja mukaillen kiusaaminen on ihmisarvon menettämistä yhteisössä, eikä sen ehkäisemiseksi voi tehdä liikaa töitä koulun tasolla. Jokaista lasta tulisi suojella kiusaamiselta ja sen seurauksilta”, Suvi Skarp sanoo väitöstutkimuksen tiedotteessa.

Koulurauha julistetaan tänä vuonna jo 33. kerran. Tänä vuonna julistus tehtiin Taanilan koululta Ylivieskasta. Lukuvuoden 2023−2024 Koulurauhaa ovat valmistelleet Taanilan, Kaisaniemen, Raudaskosken ja Ojakylän koulun oppilaat Ylivieskasta sekä oppilaat oululaisesta Svenska Privatskolan i Uleåborgista.

Oppilaat valitsivat tämän teeman, koska edelleen kouluissa moni joutuu syrjinnän kohteeksi. Oppilaiden mielestä ihmisten erilaisuus on rikkaus.

Oppilaiden mielestä ihmisten erilaisuus on rikkaus.

”Olisi tylsää, jos kaikki olisi samanlaisia. On hienoa, että ihmiset voivat katsoa asioita eri näkökulmista. Ihmiset tekevät asioita eri tavalla ja siitäkin voi oppia. Ketään ei saa kiusata erilaisuuden takia. On tärkeää, että kaikki saisi olla rauhassa koulussa”, oppilaat kiteyttävät STT:n tiedotteessa.

Siksi yhdenvertaisuustyötä täytyy tehdä kouluissa sitkeästi, sillä se ei ole itsestäänselvyys. Oppilaiden mielestä omana itsenä oleminen pitäisi olla jokaisen lapsen perusoikeus, niin koulussa kuin kotona.

He toivovatkin, että syrjintään ja kiusaamisen puututaan jämäkästi ja pitkäjänteisesti. Kaikkien täytyy saada olla rauhassa, myös koulussa – ja varsinkin siellä.