Nuoret kysyvät: millainen keho on normaali?

Sosiaalinen media vyöryttää nuortemme silmille kaunisteltuja kuvia, säihkyviä, ”täydellisiä” ihmisiä onnensa kukkuloilla. Kun näkee kymmeniä, satoja, kirurgisesti ”paranneltuja” kasvoja ja vartaloja tai vahvoin suodattimin käsiteltyjä selfieitä, alkaa se jo muovata kauneusihanteita. Oma ulkonäkö alkaa helposti tuntua arkiselta, oma elämä harmaalta.

Nuorisolääketieteen erikoislääkärit Silja Kosola ja Elina Holopainen kirjoittavat Duodecim -lehdessä:

”Siinä missä 1980-luvun nuoret näkivät uimahalleissa ja perhesaunassa kirjon eri-ikäisiä ja -muotoisia kehoja, 2020-luvun nuoret altistuvat sosiaalisessa mediassa valtavalle virralle vartaloita, joita on meikattu, muokattu, pistelty ja leikelty jopa täysin nukkemaisiksi. Tämän on osoitettu vaikuttavan myönteisesti asenteisiin kosmeettista kirurgiaa kohtaan. Kosmeettista kirurgiaa tarjoavat tahot hyödyntävät mielikuvakauppaa väittäessään, että ”häpyhuulten kokoero aiheuttaa negatiivisia vaikutuksia naisen itsetuntoon ja seksielämään” (suora lainaus intiimikirurgiamainoksesta)”.

nuoret altistuvat sosiaalisessa mediassa valtavalle virralle vartaloita, joita on meikattu, muokattu, pistelty ja leikelty jopa täysin nukkemaisiksi

Onko siis ihme, että kasvava joukko nuoria hakee gynekologilta apua jopa ”vääränlaisten” häpyhuulten ulkonäön korjaamiseksi parantaakseen itsetuntoaan? Kysyvät Kosola ja Holopainen.

Onko häpyhuulten kokoero normaalia? Muun muassa tämän tiedon nuoret tarvitsevat ja toivottavasti uskaltavat kysyä sitä vanhemmiltaan tai muulta luotettavalta taholta.

Onko häpyhuulten kokoero normaalia?

Nuoret vasta etsivät identiteettiään, vartalo vielä muotoutumassa. Ulkonäköön kohdistuva kritiikki tuossa iässä viiltää syvälle, tuli kritiikin piikki sitten mediasta tai muilta ihmisiltä.

Itävaltalaisen Karl Landsteinerin yliopiston terveystieteiden professori Stefan Stieger tutki ryhmänsä kanssa sosiaalisen median vaikutusta ulkonäkötyytyväisyyteen.

Koeryhmä selaili sosiaalista mediaa ja arvioi sen jälkeen tyytyväisyyttään omaan ulkonäköönsä. Arvatenkin tyytyväisyys omaa ulkonäköä kohtaan hupeni. Pitkällä aikavälillä vertailu voi Stiegerin mukaan johtaa vakaviin kehonkuvaongelmiin. Stieger suositteleekin siksi nuoria rajoittamaan sosiaalisen median käyttöään. Vähintään kannattaa omasta feedistään suodattaa pois epäterveitä kauneusihanteita markkinoivat tyypit.

Omasta feedistään kannattaa suodattaa pois epäterveitä kauneusihanteita markkinoivat tyypit.

Meidän vanhempienkin kannattaa siis varoa sanojaan. Nuoret kuuntelevat korvat höröllä, kun kiroamme vatsamakkaroitamme tai otsaryppyjämme. Mehän kyllä pystymme vastustamaan vertailua kaunisteltuihin kuviin. Pystymmehän?