Nuoret EU-vaaliuurnille!

Tällä viikolla (15.-19.4.24) vietetään Euroopan nuorisoviikkoa. Miten se on näkynyt suomalaisessa mediassa? Eipä juuri mitenkään.

Viime perjantaina Brysselissä vietettyyn aloitustapahtumaan oli kutsuttu 20 nuorta ympäri Eurooppaa, muun muassa Ukrainasta. Suomea edusti Vantaan nuorisovaltuuston jäsen Vida Amoah, 16.

Amoah piti puheen parlamentissa ja valotti suomalaisen nuorisovaltuustomallin merkitystä sekä nuorten äänen korostamista paikallis- ja aluepäätöksenteossa.

Kun hakee, mitä nuorista kirjoitetaan tällä hetkellä valtamedioissa, pääteemoja ovat väkivaltaiset nuoret, nuorilta leikkaaminen ja kesätyön saamisen mahdottomuus. Sanaakaan ei kirjoitettu nuorestamme, joka sentään puhui EU-parlamentissa.

Kuuluuko z-sukupolven ääni eurovaaleissa?

Innostaako tämä z-sukupolven edustajat kiinnostumaan yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta?

Eurovaalit ovat tulossa kesäkuussa ja nuoret pitäisi saada uurnille. Nuorilla on nyt syitä äänestää ehkä enemmän kuin koskaan.

Ensimmäiset Euroopan parlamenttivaalit pidettiin vuonna 1979. Siitä lähtien äänestysinto on laskenut – paitsi vuonna 2019 se nousi reiluun viiteenkymmeneen prosenttiin. Nousua oli lähes kymmenen prosenttia vuodesta 2014.

Vuonna 2019 europarlamentin keski-ikä nuoreni kerralla

Äänestysinnon nousu selittyy Euronewsin mukaan alle 25-vuotiaiden nuorten aktiivisella osallistumisella. Vuonna 2019 monet lahjakkaat nuoret pääsivät europarlamenttiin – Suomesta muun muassa silloin parikymppinen Alviina Alametsä – ja parlamentin keski-ikä nuoreni kerralla viisi vuotta.

Mahdollisesti meppien nuortumisen ansiosta Euroopan komissio ilmoitti tammikuussa 2024 ottavansa käyttöön niin sanotun nuorisovaikutusarvioinnin (Youth Check). Se tarkoittaa sitä, että jokaisen lain yhteydessä olisi tutkittava, miten se vaikuttaa nuoriin.

Vuoden 2019 vaalien jälkeen Belgia ja Saksa ovat laskeneet äänestysikää 16 vuoteen. Maltalla ja Itävallassa se on jo ollut 16. Myös Kreikka laski äänestysikää 17 vuoteen.

Suomalaisten aktiivisuus on ollut eurovaaleissa EU:n parhaimmistoa (71%), mutta ei silti yllä muiden Pohjoismaiden tasolle. Suomessa kuitenkin nuoret ovat vähemmän aktiivisia kuin EU-maissa keskimäärin (Eurobarometrin 2023 Suomen Tietokooste), kun EU-nuorista yli puolet aikoo äänestää, suomalaisnuorista 45 %.

pelissä ovat nuorille tärkeät arvot

Eurobarometri 2023 kuitenkin ennakoi, ettei noin viidesosa 18-25-vuotiaista innostuisi lainkaan äänestämään. Se olisi sääli, sillä pelissä ovat nuorille tärkeät arvot: yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja koko nuorten hyvinvointi. Voivatko nuoret luottaa siihen, että iäkkäämmät poliitikot osaavat ajatella heidän näkökulmastaan vaikkapa ilmastokriisiä tai mielenterveyttä? Aivan.

Euroopan komissio järjestää nuorisoviikon joka toinen vuosi. Sen tarkoituksena on edistää nuorten yhteiskunnallista osallistumista ja aktiivista kansalaisuutta.