Miten onnistuisi lapsen diabeteksen hoito ilman vanhempia?

Tänään 14.11.2023 vietetään Maailman diabetespäivää.

Tyypin 1 diabetes on yksi yleisimmistä lapsen pitkäaikaissairauksista maassamme ja meillä tämä sairaus on yleisempi kuin missään muualla maailmassa. Hoito on kehittynyt valtavasti, mutta yhä edelleen vanhempien panos lapsen tai nuoren hoidossa on elintärkeä.

Kun lapsi sairastuu tyypin 1 diabetekseen, se myllertää koko perheen arjen. Äkkiä onkin paljon huolehdittavaa ja opeteltavaa, mutta aikaa ei ole yhtään sen enempää kuin aiemminkaan. Lisäksi pitäisi käsitellä lapsen sairastumisen aiheuttama järkytys ja suru. Se on kriisi, josta selviytymiseen tarvitaan melkoisia voimavaroja.

Diabetesta sairastavan lapsen vanhemmat heräävät joka yö tarkistamaan lapsen voinnin.

Diabetesta sairastavan lapsen vanhemmat heräävät joka yö tarkistamaan lapsen voinnin. He tarkkailevat lapsen verensokeritasoja lukuisia kertoja päivässä ja valvovat lapsen ruokailuja. He kuskaavat lapsen lääkäriin vähintään kerran kuussa. He pitävät linjat kuumina lapsen hoitotahoihin ja kouluun. He opiskelevat uusimpien hoitovälineiden käytön.

He ottavat vastaan lapsen mielipahan: sairaus ei ole reilua. He tasapainoilevat sisarusten välillä, jotta kaikki saisivat riittävästi huomiota. He stressaavat lapsen tulevaisuudella.

On selvää, että vanhemman paneutuminen hoitoon vaikuttaa suoraan lapsen terveyteen paitsi nykyisyydessä, myös tulevaisuudessa. Tätä ei moni ymmärrä, varsinkaan jos ei ole itsellään kokemusta tai tietoa tyypin 1 diabeteksesta.

Vanhemmat tekevät parhaansa – ja tuntevat silti tekevänsä liian vähän

Vanhemmat tekevät parhaansa – ja tuntevat silti tekevänsä liian vähän. Siihen nähden miten merkittävä vanhempien osuus on hoitotuloksissa, heidän jaksamiseensa kiinnitetään yllättävän vähän huomiota.

Terveyskylä:n tietopankissa kerrotaan kyllä, että ”hyvä vanhemmuus ja vakaa perhetilanne suojaavat sairastunutta perheenjäsentä sekä terveitä sisaruksia liialliselta stressiltä”.

Sitä ei kerrota, kuka tai mikä suojaisi vanhempia liialliselta stressiltä?

Pitkäaikaissairaan vanhemman stressi on nimittäin verrattavissa ammattisotilaan kokemaan stressiin, sama hälytystila, valppaus ja vaarantunne. Syke on koholla, hengitys pinnallista ja lihakset kireinä, vaikka elimistö ei kestäisi pitkäaikaista hälytystilaa. Ei siis ihme, että väsymyksen, jopa loppuun palamisen oireet ovat tavallisia, etenkin äideillä.

Ei siis ihme, että kaksi kolmasosaa diabetesta sairastavan lapsen vanhemmista – enimmäkseen äideistä – raportoi uupumuksen oireista tuoreessa kansainvälisessä tutkimuksessa.

kaksi kolmasosaa diabetesta sairastavan lapsen vanhemmista on enemmän tai vähemmän uupuneita

Samaisessa tutkimuksessa kehotetaan kiinnittämään huomiota vanhempien jaksamiseen lapsen tarkistuskäyntien yhteydessä ja järjestämään uupumusoireista kärsiville vanhemmille tukea lapsensa hoitoon. Mitä jos sitä tukea saisi jo ennen uupumista?

Vanhemman uupumus vasta tuleekin yhteiskunnalle kalliiksi, jos vanhemmasta tulee työkyvytön ja jos pitää järjestää lapselle ulkopuolinen hoitaja.

Matalan verensokerin ensiapu:

– lasillinen mehua (1-2 dl) tai

– 4-8 sokeripalaa tai siripiriä tai

– ruokalusikallinen siirappia, hunajaa tai pari ruokalusikallista rusinoita tai

– banaani tai muu hedelmä

• Huom! Tajuttomalle soitetaan ambulanssi.

(https://www.diabetes.fi/diabetes/ensiapu#Ensiapuonsokeri)