Hyppää sisältöön

Kuka tahansa voi ehkäistä itsemurhan

Kuinka tavallinen kaduntallaaja voisi auttaa itsemurhaa hautovaa, ellei terveydenhuoltokaan kykene siihen?
Julkaistu
Teksti Tuija Siljamäki
Kuvat John Diez/Pexels
Kuka tahansa voi ehkäistä itsemurhan

Otsikko lupaa paljon, mutta onko silmien sulkeminen ja katseen pois kääntäminen vaihtoehto?

Kirjoitan tätä kansainvälisenä itsemurhan ehkäisypäivänä 10.9.2021. Olen juuri osallistunut Nyyti ry:n ja Helsingin psykoterapiainstituutin järjestämään Towards zero suicide -webinaariin, jossa vakuutetaan, ettei maailmanlaajuinen tavoitteemme voi olla muuta kuin nolla itsemurhaa.

Vaikka itsemurhakuolleisuus on koko 2010-luvun vähentynyt Suomessa, itsemurhaan menehtyy meillä yhä noin 800 ihmistä vuosittain. Erityisen huolestuttavaa on, että nuorten 15–24-vuotiaiden osuus itsemurhien määrästä on korkea. Kaikista itsemurhista kolmanneksen tekee nuori. Erityisesti alle 25-vuotiaiden naisten itsemurhakuolleisuus on noussut. Se tarkoittaa, että menetämme lähes kolmesataa nuorta joka vuosi! Luku on korkeampi kuin missään muussa EU-maassa.

15-24-vuotiaiden nuorten itsemurhakuolleisuus on meillä korkeampi kuin missään muussa EU-maassa

Meidän sietäisi havahtua. Onko meillä tosiaan varaa menettää satoja ainutlaatuisia, korvaamattomia elämiä näin?

Ratkaisukeskeisen traumatyön kehittäjä, psykoterapeutti John Henden kertoo, että 85 prosenttia itsemurhaan päätyneistä on ottanut yhteyttä terveydenhuoltoon ennen tekoaan. Järjestelmä on pettänyt. Kuinka siis tavallinen kaduntallaaja voisi auttaa, ellei terveydenhuoltokaan kykene siihen? Hendenin vastaus on koulutus. Mutta ei vain terveydenhuoltohenkilöstön, vaan jokaisen ammattiryhmän, jokaisen kansalaisen kouluttaminen, oli hän sitten bussikuski tai rautatietyöläinen.

Itsemurhan ehkäisemisen tulisi kuulua kansalaistaitoihin. Henden jakaa webinaarissa muutamia vinkkejä. Jos huomaat jonkun olevan epätoivoinen ja ahdistunut, mahdollisesti synkkää tekoa hautova, pysäytä hänet ja kysy, onko kaikki hyvin. Tai ehkä ”voinko auttaa jotenkin?” Jo se voi havahduttaa hänet.

Pysäytä ja kysy, onko kaikki hyvin

Seuraava askel on oikeasti kuunnella ja osoittaa myötätuntoa toisen pahaa oloa kohtaan: varmasti kenestä tahansa tuntuisi ikävältä tuossa tilanteessa. Pikku hiljaa voi yrittää auttaa häntä löytämään toivonpilkahdus, pahaa oloa vähättelemättä. Ehkä toivonpilkahdus löytyy menneisyydestä: mikä on aikaisemmin estänyt henkilöä tekemästä itsemurhaa? Voisiko tulevaisuus tarjota jotakin vastaavaa?

Auta löytämään toivonpilkahdus, pahaa oloa vähättelemättä

Suurella osalla itsemurhaa hautovista on taustallaan hoitamaton trauma, joka voi tehdä henkisestä kivusta sietämättömän. Trauman hoitamiseen tarvitaan ammattiapua. Avun niukkuus on meillä rakenteellinen ongelma, joka pitäisi viipymättä korjata. Itsemurhan estäminen on joka tapauksessa tärkeintä ensiapua. Siihen pystyy kuka tahansa.

Lisätietoa kansainvälisestä zerosuicide-liikkeestä täällä.

Kriisipuhelin päivystää suomeksi 24/7 numerossa 09 2525 0111.

Kriisikeskukset ympäri Suomen antavat keskusteluapua kasvokkain, etäyhteyksin ja ryhmissä maksutta ja ilman lähetettä.

Netissä keskusteluapua antavat verkkokriisikeskus Tukinet ja Sekasin-chat.

Itsemurhien ehkäisykeskukset Helsingissä ja Kuopiossa antavat tukea itsemurhaa yrittäneille ja heidän läheisilleen.

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.