Koulukiusaamisen loppu

Viimeksi olemme saaneet lukea, että pienituloisten perheiden lapset ja maahanmuuttajien lapset joutuvat muita useammin kiusatuiksi niin Suomessa kuin muissakin Euroopan maissa. Tämä kävi ilmi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen selvityksessä.

Nämä uutiset eivät tunnu loppuvan. Minulla on hyviä uutisia: toisinaan, jossakin koulussa kiusaaminen saadaan loppumaan. Jokainen pelastettu oppilas ja koululuokka on voitto!

Tämä tapahtui kymmenisen vuotta sitten. Sain poikani parhaan kaverin äidiltä tekstiviestin, jossa hän kiitti siitä, että poikani oli puolustanut hänen poikaansa, jota kiusattiin. Ainoana. Valahdin. Vanhat muistot pulpahtivat pintaan omilta kouluajoiltani.

Mitä teki poikani koulu? Tarttui asiaan ripeästi.

Kaikkiin vanhempiin otettiin yhteyttä ja järjestettiin vanhempainilta, jossa myös oppilaat olivat mukana. Kiusaajat joutuivat kaikkien nähden kertomaan, miten olivat osallistuneet kiusaamiseen ja miten aikovat jatkossa toimia. Myös kiusaamisen hiljaisesti hyväksyneet joutuivat vastaamaan kysymykseen. Kukaan vanhemmista ei puolustellut: ”ei meidän niko-petteri kiusaa”. Päin vastoin. Eräs äiti sanoi pojalleen: ”en halua, että sinusta tulee nuorisorikollinen”. Sille tielle moni kiusaajista nimittäin päätyy.

Kiusaaminen ei ole mitään harmitonta lastenvälistä kisailua, vaan vakava asia, jolla voi olla niin uhrille kuin kiusaajallekin jopa elinikäisiä seurauksia.

Ei ihme, että lapsi voi kiusaamisen vuoksi kokonaan kieltäytyä menemästä kouluun

Jatkuva koulukiusaaminen aiheuttaa pitkäaikaisen stressitilan – niin sen kohteelle kuin sitä todistamaan joutuvillekin. Tutkimusten mukaan lapsi tai nuori voi kiusaamisen vuoksi kärsiä muun muassa jatkuvista päänsärystä, vatsakivuista ja unihäiriöistä. Yritä siinä sitten keskittyä koulunkäyntiin! Ei siis mikään ihme, että lapsi voi kiusaamisen vuoksi kokonaan kieltäytyä menemästä kouluun. Myöhemmin hänellä voi olla isompi riski sairastua muun muassa masennukseen ja traumaperäiseen stressihäiriöön. Todennäköisyys kokeilla alkoholia, kannabista tai muita huumeita on kiusatuksi joutuneilla 2,5-3-kertainen.

Ja kuten tiedämme, sairaudet tulevat kalliiksi myös yhteiskunnalle muun muassa menetettyinä verotuloina. Lisäksi koulukiusaamisella on muitakin koko yhteiskuntaan vaikuttavia seurauksia. Koulukiusaamisen jättämät haavat voivat estää lasten hankkimista. Tämä toistuu useamman vanhemmaksi tuloa pohtivan kommenteissa MLL:n Haluanko vanhemmaksi? -keskustelupalstalla:

”Tiedän etten voisi lasta suojella kaikelta enkä koko hänen elämäänsä, ja se on jo pelkästään ajatuksen tasolla suunnattoman ahdistavaa. Olen itse ollut koulukiusattu, työpaikkakiusattu, avioeroperheen lapsi, uusioperheen riitojen keskellä elänyt, perheeni alistama ja äitini hyväksikäyttämä (taloudellisesti, henkisesti ja seksuaalisesti). En ikinä kestäisi, jos lapseni joutuisi kokemaan edes osan siitä kärsimyksestä mitä itse olen kokenut.”

Koulukiusaaminen on väkivaltaa, oli se sitten henkistä tai fyysistä.

Koulukiusaaminen on väkivaltaa, oli se sitten henkistä tai fyysistä. Molemmat on luokiteltu rikoksiksi. Silloin kun kyse on alaikäisistä lapsista kiusaajina, katseiden pitää kohdistua heistä vastuussa oleviin aikuisiin. On meidän aikuisten tehtävä muistaa itse ja muistuttaa lapsiamme siitä, mikä on rikos.

Koulukiusaaja voi syyllistyä muun muassa kunnianloukkaukseen, vainoamiseen tai pahoinpitelyyn. Kiusaaminen voi loukata kiusatun yksityisyyttä, rauhaa tai vapautta, jolloin se on rikos. Kiusaaminen voi uhata kiusatun terveyttä, jopa henkeä, mikä on myös rikos. Myös toisen omaisuuden vahingoittaminen on rikos. Jos kuvaa toisesta loukkaavan videon ja jakaa sen, syyllistyy yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämiseen tai törkeään yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämiseen. Lisäksi syyllistyy salakatseluun, jos kuvaa ilman lupaa.

Rikosuhripäivystyksen RIKU-lehden viimevuotisessa lapsiteemanumerossa ja Juristi vastaa -jutussa summataan hyvin, mikä kiusaamisessa voi täyttää rikoksen tunnusmerkistön.

Perusopetuslain mukaan jokaisella oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön

Perusopetuslain mukaan jokaisella oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Koulun opettajat ja rehtori voivat siis syyllistyä virkavelvollisuuden rikkomiseen, mikäli he eivät puutu kiusaamiseen ja seuraa puuttumistoimenpiteiden vaikutuksia.

Kuten Yle:n uutisessa muistutetaan, vahingonkorvausvastuulle ei ole alaikärajaa. Myös alaikäinen eli alle 15-vuotias voi joutua maksamaan esimerkiksi rikotuista vaatteista ja tavaroista, fyysisistä vammoista ja niihin liittyvistä hoitokuluista mutta myös esimerkiksi kiusaamisen aiheuttamista ja lääkärin toteamista psyykkisistä haitoista ja lääkekuluista. Lapsen tai nuoren maksut peritään häneltä aikuisena korkoineen palkasta.

Mitä olivat ne ihmekeinot, joita poikani koulussa käytettiin kiusaamisen lopettamiseksi? Tällaisia.

1. Päätettiin yhdessä sanktioista: sen, joka kiusaa, pitää mennä tekemään yksikseen tehtäviä isompien luokkaan.

2. Päätettiin myös, että kiusaajat vaihtavat koulua – jos tarpeen – ei kiusattu.

3. Lisäksi opettaja otti asiakseen ryhmähengen nostattamisen luokassa. Sovittiin, että välitunneilla leikitään yhdessä piha- ja pallopelejä, joista ketään ei saa jättää ulkopuolelle.

Ei kiusaaminen heti loppunut. Se istuu sitä sitkeämmässä, mitä pitempään on saanut rehottaa. Mutta pikku hiljaa yhteisleikit alkoivat sujua ja naljailu vähentyä. Siksi kiusaamisen kitkeminen vaatii vielä neljännen, päättäväisen askeleen:

4. Kiusaamisen kitkeminen vaatii sen, että jokainen vanhempi, jokainen oppilas ja jokainen opettaja tuomitsee sen jyrkästi. Ja lisäksi toimii sen mukaisesti.