Kolme syytä, miksi teinien vanhemmuus on vaativampaa kuin ennen

Suomalaisvanhemmat ovat uupuneita. Onko vanhemmuus vaikeampaa kuin ennen?

Saamme lukea harva se päivä nuorten mielenterveysongelmista, kouluväkivallasta ja somen saalistajista. Myös taloudelliset huolet, ilmastokriisi ja sodat koskettavat nuoriammekin kipeästi.

Teini-ikäisemme elävät oikeasti kriisien vuosikymmentä. Se tekee myös teinien vanhemmuudesta vaativampaa kuin ennen. Lisäksi työelämä tiristää niin vanhemmista kuin nuoristakin kaiken.

Tässä kolme syytä vaikeuksiin:

1. Digitaalisen maailman uhat tunkeutuvat kotiin

Reilulta tuhannelta amerikkalaisteinin vanhemmalta ja teiniltä kysyttiin, onko nuoruus vaikeampaa nyt kuin ennen. Valtaosa oli sitä mieltä, että kyllä on.

Kaksikolmasosaa vanhemmista syytti sosiaalista mediaa ja teknologiaa ja niiden tuottamia lieveilmiöitä, kuten kiusaamista. Eräs isä valittelee sosiaalisen median paradoksaalisesti eristävän nuoret toisistaan. Tätä kuulee paljon: heidän jotka ovat varttuneet teknologian parissa, pitää melkein opetella katsomaan toista silmiin.

Sosiaalinen media eristää nuoret toisistaan

Nuoret taas pitivät heihin kohdistuvia paineita kohtuuttomina. Läksyjä on paljon ja aikuisten odotukset heidän menestyksestään kovia. Sen lisäksi somesta tulee ulkonäköpaineita.

2. Pakkoitsenäistäminen liian varhain

Nuorisopsykiatrian professori Riittakerttu Kaltiala ruoti Tampereen yliopiston Alusta! -blogissa nuorten pahoinvoinnin syitä perusteellisesti. Väitteet ”pullamössösukupolvesta” hän kumoaa suoralta kädeltä. Nuorten ongelmat ovat aitoja! Nuorten mielenterveyspalvelujen kysynnän räjähtämisessä ei myöskään ole kyse ylidiagnosoinnista tai medikalisaatiosta.

Perinteiset syyt, vanhempien päihdeongelmat, koulukiusaaminen ja nuorten oma päihteidenkäyttö ovat vähentyneet koko ajan. Tilalle on tullut uusia, selkeästi globaalin ja yhteiskunnallisen muutoksen mukanaan tuomia riesoja.

Jos aina vain suurempi osa nuorista ei selviä arjesta ilman erityisiä tukitoimia, tulee mieleen, onko arki viritetty väärin?

Jos aina vain suurempi osa nuorista ei selviä arjesta ilman erityisiä tukitoimia, tulee mieleen, onko arki viritetty väärin? Onko nuorille esimerkiksi sälytetty vastuuta sellaisista asioista, joihin heidän itsesäätelykykynsä ja tunnehallintansa ei kehitystason vuoksi riitä? kysyy Kaltiala.

Nuorisopsykiatri kritisoi koulujärjestelmää, joka vaatii yhä nuoremmilta kykyä tehdä vaativia päätöksiä:

Koulumaailmaan ainakin on tuotu toimintatapoja, jotka tiedettiin ennestään haastaviksi yliopisto-opintoja aloittavillekin ja joista aikuiset kokevat kuormitusta, kuten velvollisuus tehdä (yhä nuorempana) vuosien päähän määrääviä valintoja, toimia itseohjautuvasti ja työskennellä projektimaisesti vaihtuvissa avonaisissa tiloissa vaihtuvien työtovereiden kanssa.

Lääkkeeksi nuorisopsykiatri ehdottaa peruutusliikettä nuorten liian aikaiseen pakkoitsenäistämiseen:

Kehitysikäiselle tulisi antaa päätösvaltaa ja oikeuksia sellaisissa asioissa ja yhteyksissä, joissa hänellä on kapasiteettia ottaa vastuu päätösten seurauksista ja velvollisuuksista, mutta ei sen enempää.

3. Maailmantilanne

Syksyllä 2021 julkaistu kansainvälinen kyselytutkimus kertoi 16–25-vuotiaiden tuntevan suurta ilmastoahdistusta joka puolella maailmaa. Kymmenestätuhannesta vastaajasta 75 prosenttia piti tulevaisuutta pelottavana ja reilut 80 prosenttia katsoi ihmiskunnan epäonnistuneen maapallon suojelemisessa. Miltei kaikki olivat vähintään melko huolestuneita ilmastokriisistä ja lähes 60 prosenttia oli siitä erittäin huolestunut.

”Ympäristöahdistus ei ole mielenterveydellinen ongelma, vaan luonnollinen reaktio globaaliin uhkaan”, sanoo psykologi Elina Marttinen Lapsen Maailman (5/21) haastattelussa.

Ahdistus voi kuitenkin puhjeta hoitoa vaativaksi sairaudeksi, ellei lapsi tai nuori pääse käsittelemään vaikeita tunteitaan terveellä tavalla. Ahdistus voi lamaannuuttaa. Se voi myös kyynistää: mitä hyötyä on tehdä kaikkensa, kun muut tekevät niin vähän eikä muutosta näy? Moni nuori on katkera ”baby boomereille” eli suurille ikäluokille planeetan pilaamisesta.

mitä hyötyä on tehdä kaikkensa, kun muut tekevät niin vähän eikä muutosta näy?

Myös koronapandemiakriisi on vielä tuoreessa muistissa ja seuraukset nähtävissä. Ja nyt vielä Ukrainan sotakin. Aikuisilla on itselläänkin kestämistä tässä kaikessa.

Nuorilla ei ole aikaa odottaa parempia aikoja. He elävät nyt ja tarvitsevat meitä vanhempia juuri nyt enemmän kuin koskaan.

Joten kyllä, lasten ja nuorten vanhemmuus on nykyisin vaativampaa kuin aiemmin.