Hyppää sisältöön

Kielitaito on valtaa

Suomalaisten hyvä kielitaito ei ole itsestäänselvyys, mutta on pienen maan elinehto. Menetimmekö yhden sukupolven nuorten kielitaidon todistusvalintasekoilun vuoksi?
Julkaistu
Teksti Tuija Siljamäki
Kuvat Thirdman/Pexels
Kielitaito on valtaa

Helsingin Sanomat uutisoi hiljattain ulkoministeri Elina Valtosen kielitaidosta, joka antaa hänelle harvinaista vaikutusvaltaa väkiluvultaan suurimmassa EU:maassa:

”Ulkoministeri on erinomaisen saksansa ansiosta jatkuvasti haastateltavana Saksan ajankohtaisohjelmissa. Hän pystyy osallistumaan suoraan saksalaiseen keskusteluun ja haastamaan Scholzin linjaa. Valtosella on kielitaitonsa vuoksi harvinaista vaikutusvaltaa, ja hän käyttää sitä.”

Pääsin hiljattain seuraamaan EU-päätöksentekoa ja meppiemme työskentelyä Strasbourgissa. Kääntäjät ja tulkit pitävät huolta siitä, että vähäiselläkin kielitaidolla pärjää. Mutta he eivät voi olla jokaisessa tapaamisessa mukana. Jos haluaa luoda verkostoja ja kasvattaa vaikutusvaltaansa, on selvää, että tarvitaan enemmän kuin peruskouluenglanti.

Mepit eivät peruskouluenglannilla pärjää

EU-päätöksenteossa yhteistyöverkosto on kaikki. Pelkkä läsnäolo ja napin painaminen äänestyksissä eivät pitkälle kanna. Äänestäjien oikeusturvan kannalta on tärkeää, että meppien työ on läpinäkyvää ja se on hyvin dokumentoitu, kenen tahansa nähtävissä verkossa. Seuraavissa vaaleissa äänestävien kannattaakin paneutua jatkokaudelle pyrkivien ehdokkaidensa aktiivisuuteen.

Mistä saamme maamme etua ajavia poliitikkoja, tulkkeja ja kääntäjiä, jos kielitaitoiset nuoret loppuvat? Menetimmekö z-sukupolven todistusvalintasekoilulle?

Korkeakouluissa on kannettu jo pitkään huolta kielivarantomme kapenemisesta. Kaikilla perheillä ei ole varaa lähettää lapsiaan kielikursseille tai opiskelijavaihtoon. Kielitaidosta on tullut jälleen uusi eriarvoisuuden lähde.

Kaikilla perheillä ei ole varaa lähettää lapsiaan kielikursseille tai opiskelijavaihtoon.

Todistusvalinnan oli tarkoitus yksinkertaistaa jatkokoulutukseen hakemista, mutta se onnistui vain lisäämään lukiolaisten paineita, koska käytännössä tuleva ammatti on päätettävä heti lukion alussa. Lukiolaisten stressi onkin ollut ennätyskorkealla.

Muutama vuosi myöhemmin ”huomattiin” että kielten opiskelu onkin tuikitärkeää. Se on paitsi yleissivistävää, kehittää myös viestintä- ja kulttuuritaitoja. Siksi kielten pisteytystä korjattiin reaaliaineiden pisteytyksen tasolle.

Uusi pisteytys tulee voimaan 2026. Se on auttamattoman myöhään niille, jotka ehtivät jo menettää hermonsa – jopa mielenterveytensä – tämän ihmiskokeen aikana.

Todistusvalintapisteytystä ei ajateltu nuorten näkökulmasta

Eihän tämä kovin viisasta ja kaukonäköistä päätöksentekoa ollut. Harmittaa väliinputoojasukupolven puolesta. Toivoisi, että jatkossa näitä uudistuksia mietittäisiin myös niiden nuorten näkökulmasta, joita päätökset koskevat. Pisteytysuudistuksessa (tai -peruutuksessa) kuultiin sentään vihdoin myös lukiolaisia itseään.

 

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *