Tuleeko lasteni vapuista yhtä villejä kuin nuoruusvuosieni vapuista
Tältä näytti vapunvietto kotihuudeillani Niinivaaralla vuonna 1942. Kuva: Museovirasto, Kansatieteen kuvakokoelma
Ennen vanhaan vappuna kreisibailattiin. Etenkin opiskelijavaput olivat aika rankkoja kokemuksia kun juhliminen alkoi viimeistään vapunaatonaatonaattona ja jatkui vähintään vapunpäivään saakka. Mutta kyllähän se oli hauskaa.
Meillä oli silloin sattumoisin ryhmädynaniikaltaan uskomaton vuosikurssi ja sama tilanne oli sitä edeltäneellä sekä sitä seuranneella vuosikurssilla. Jotenkin aivan upealla tavalla täydensimme kaikki siihen ydinporukkaan kuuluneet toistemme egoja ja ruokimme vakaumustamme kaikentietämisestä ja oikeassaolemisesta. Ulkopuolisen silmin olemme varmasti vaikuttaneet aivan tuskastuttavan raivostuttavilta kusipäiltä, mutta hyvä tavaton, että meillä oli hauskaa.
Vappu oli tietysti opiskelijan vuosikellossa tietynlainen huipentuma. Vasemmistolaiset porukassamme saattoivat jonain vuonna selviytyä jopa vappumarssille siltä kaikelta juhlinnalta.
Lapset ja vanhat autot
Sitten tuli lapsia. Vappu muuttui vanhojen autojen kulkueen katseluksi ja etenkin sen odotteluksi, että ne pääsisivät määränpäähänsä lähempää ihasteltavaksi. Jos nurmikko pilkisteli jo hankien alta, istuttiin jossain kirkkopuistossa piknikillä. Lapset kirmailivat jos eivät olleet liian kohmeisia kirmaillakseen.
Nyt sitten lapset ovat yläkoulussa ja viittä vaille yläkoulussa. Istun kirjoittamassa tätä vappuaattoaamuna ja on rauhallista. Kokonaistyöaikaisellakin hanskat tippuivat. Oli aikaa lämmittää leivinuunia. Lasten pelaamisen ääniä kuuluu yläkerrasta. Toinen kävi äskettäin kyselemässä aamupuuron perään. Kello on sen verran paljon, että voimme kutsua sitä vappubrunssiksi.
Omasta lapsuudestani muistan, että olimme vaput aina mökillä. Oli simaa ja munkkeja. Sinne, mummola nykyisin, emme nyt tänä vappuna pääässeet, mutta on mukava olla välillä kotonakin. Ja on simaa ja munkkeja. Sima ei tosin ole kotitekoista eikä siis läheskään niin hyvää.
Mitkä ovat lasteni vappupuuhat?
Mielenkiinnolla odotan, millaisia vapuista tulee kun nuo kasvavat vielä jonkin verran ja ovat jo omissa menoissaan. Ei siihenkään taida enää kauaa mennä. Mitkä ovat sitten lasteni tavat viettää vappua ja mitä minä sitten taas teen silläkin kaikella ajalla? Ja onko noiden lasteni vappupuuhissa hitunen enemmän järkeä kuin omissani nuoruusvuosina?
Oli hyvä, on hyvä ja jatkossakin varmaan on hyvä. Vappu on yksi hyvä virstanpylväs tämän tilanteen kartoittamiseen. Jokainen aamu ei ole näin rauhallinen ja viipyilevä.
Kommentit (0)