Päättäjä: tällä win-win-win -mallilla säästät miljoonia
Päättäjä, tarjoan sinulle sosiaalialan innovaatiota, jolla a) saavutetaan merkittäviä säästöjä, b) helpotetaan työntekijöiden henkistä kuormitusta ja c) joka on eettisesti aiempia kestävämpi. Lisäksi innovaatio on ilmainen ja se on otettavissa käyttöön heti, kun teille sopii.
Ennen kuin väität, että ”liian hyvää ollakseen totta”, lue ainakin seuraava kappale ennen kuin surffaat tärkeämpien asioiden pariin.
Talousnobelisti James Heckmanin mukaan suurin taloudellinen hyöty yhteiskunnan varojen käytöstä saadaan syrjäytymisvaarassa olevien lasten tukitoimista. Yhden euron (1 €) investointi tuottaa pitkällä aikavälillä yhteiskunnalle
- 83 €, jos mielenterveystaitoja opetetaan koululaisille
- 44 €, jos yleislääkäreitä koulututetaan itsemurhien ehkäisyyn
- 14 €, jos euro satsataan koulukiusaamisen ehkäisyyn ja
- 8 €, jos sillä ehkäistään lasten käytöshäiriöitä.
Viite löytyy Suomen Mielenterveysseuran kehitysjohtaja Kristian Wahlbeckin esitelmän diasta numero kuusitoista. Esitelmä on pidetty tammikuussa Sosiaali- ja terveysministeriön tilaisuudessa.
The Heckman curve, Heckmanin käyrä, kertoo, mihin ikäkauteen kohdistettu tuki on tehokkain. |
Heckman on myös esitellyt tuen tehoa kuvaavan käyrän. Mitä varhaisemmassa vaiheessa tukea annetaan, sitä suurempana investoitu summa palautuu yhteiskunnalle. Lapsen syntymää edeltävillä interventioilla saavutetaan suurin tuotto, mistä syystä kannattaisi rakentaa kaikille (myös miehille) pakollinen ja perusteellinen perhevalmennuskonsepti. Lapsellisten miesten isyyspakkaus on vapaasti hyödynnettävissänne. Lisäksi kerron mielelläni kaiken, mitä tiedän perhevalmennuksista ja siellä tehtävästä isätyöstä. Laita hei mulle vaikka sähköpostia topi.linjama@pelastakaalapset.fi.
Kustannustehokkaita ovat myös pienten lasten vanhemmille suunnatut kurssit, joilla opetellaan vuorovaikutusta ja ihmisenä olemista. Wahlbeck mainitsee esimerkkeinä sellaiset työkalut kuin VAVU, Vahvuutta Vanhemmuuteen, Ihmeelliset vuodet, Voimaperheet, Lapset puheeksi, Multidimensionaalinen perheterapia.
Toki on myös lukemattomia muita tapoja, mainittakoon vaikka Lähiötalon ja Perheentalon kaltaiset ratkaisut, joista myös kerron sinulle, arvoisa päättäjä, mielelläni aivan kaiken, mitä tiedän. Lukuja Pohjois-Karjalasta ja lisävinkkejä ehkäisevään työhön voi poimia vaikkapa tästä mielipidekirjoituksesta.
Jos et pidä Heckmana sopivana auktoriteettina, kysy, mitä mieltä ovat omat talousviisaamme kuten Sixten Korkman tai Juhana Vartiainen. Tai vaikka Juha Sipilä, jonka hallitusohjelman LAPE-kärkihankkeesta kerrotaan seuraavaa:
Tavoitteena ovat nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, vaikuttavammat, kustannustehokkaammat ja paremmin yhteen sovitetut palvelut. Lapsen etu ja vanhemmuuden tuki ovat ensisijaisia.
Kärkihankkeen tavoitteena on siirtää tuen painopistettä korjaavista palveluista ”kaikille yhteisiin, yleisiin ja ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä varhaiseen tukeen ja hoitoon”. Toki tämä lause yhdistettynä hallituksen tekemiin päätöksiin näyttää minusta siltä – mikäli brutaali vertaus sallitaan – että toinen käsi antaa tukea samaan aikaan kun toinen käsi lyö tukea antavaa kättä puukolla ranteeseen.
On oikein auttaa ihmisiä jo ennen kuin heidän kärsimyksensä kasvavat kohtuuttomiin mittoihin. Siksi ehkäisevä työ on eettisesti kestävää. Samasta syystä myös työntekijöiden kuormitus vähenee. Lapsi voittaa, perhe voittaa, yhteiskunta voittaa, työntekijät voittavat.
Jos minä istuisin rahapallin päällä, en jäisi odottamaan LAPEn valmistumista, vaan perustaisin mahdollisimman pian kodinhoitajien vakansseja ja ohjaisin määrärahoja kerhotoimintaan ja muihin matalan kynnyksen palveluihin. Kääntyisin kolmannen sektorin puoleen, ostaisin sieltä ehkäisevää tukea ja julistaisin heille erilaisia hakuja, joista parhaat ehdotukset saisivat vaikkapa viisituhatta euroa kuormitettujen perheiden jeesaamiseen kohdistettavaan työhön. Lähtisin opintomatkalle Imatralle, Raisioon, Kinnulaan.
Ja mitään uuttahan tässä ei ole. Ihmettelen vaan isoilla kirjaimilla, että MIKSEI TÄTÄ MALLIA OLE JO OTETTU JOKA PAIKASSA KÄYTTÖÖN, niin.
Topi Linjama