Voiko lapsi oppia lukemaan liian pienenä?

Noin kolmasosa lapsista oppii lukemaan jo ennen esikoulua. Heistä käytetään termiä ”varhaiset lukijat”. Mutta mitä hyötyä tai haittaa siitä, että oppii lukemaan ennen koulua, on? Voiko lapsi oppia lukemaan liian pienenä?

Lasten lukemaan oppiminen aikaistuu koko ajan. Aihetta on tutkittu mm. Alkuportaat-tutkimushankkeessa. Yksi syy muutokseen on se, että lukemista tuetaan varhaiskasvatuksessa jatkuvasti enemmän. Toinen syy on nykylasten kasvuympäristö: Kirjaimiin ja teksteihin törmää joka puolella. On katumainoksia, tienviittoja, logoja ja erilaisia digitaalisia sisältöjä, jotka edesauttavat lasten lukemaan oppimista.

Lapsilla, jotka oppivat lukemaan itsenäisesti ennen esikoulua, saattaa myöhemmin olla hankaluuksia esimerkiksi sanojen tavuttamisessa ja kirjainäänteissä. Kun lapsi oppii lukemaan osaavan opettajan avustuksella, hän oppii asiat varmasti ”oikeassa järjestyksessä”.

Varhaiset lukijat oppivat yleensä lukemaan ”itsekseen”. Taustalla on kuitenkin monimutkainen prosessi, sillä oppiakseen lukemaan lapsen täytyy osata mm. tunnistaa kirjaimia ja ymmärtää se, että sanat muodostuvat pienemmistä yksiköistä. Lisäksi tarvitaan esimerkiksi riittävän hyvä muisti ja oikeanlaista taitoa liikuttaa katsetta.

Se, että pienelle lapselle luetaan ääneen, lorutellaan ja sanoitetaan asioita kasvattaa lapsen lukuintoa, sanavarastoa ja hahmottamiskykyä. Yhteys lukemaan oppimiseenkin on siis olemassa.

Kiikkuvan kirjapyllyn perheen lapsista Ketunhäntä oppi lukemaan 5-vuotiaana, Sudenkuono 6-vuotiaana ja Karhuntassu 7-vuotiaana. Kaikki osasivat lukea jo ennen koulun alkua. Tosin Karhuntassun lukutaito on nyt ekaluokan alussa vielä haparoivaa, kun taas hänen isoveljensä lukivat koulun alkaessa jo yllättävän sujuvasti.

Ennen koulun alkua en ole vaatinut lapsiani lukemaan mitään, vaikka lukeminen onkin jo sujunut. Olen ajatellut, että on hyvä, että lapset saavat olla pieniä mahdollisimman pitkään.

Sitä tulee helposti vaadittua lapsilta liian paljon liian varhain erityisesti, jos he ovat isosisaruksia. Kiikkuvan kirjapyllyn perheen lapset ovat myös ikäisikseen pitkiä, minkä vuoksi vieraat aikuiset aina luulevat heitä vanhemmiksi kuin he ovatkaan ja vaativat heiltä esimerkiksi parempia käytöstapoja kuin lyhyemmiltä lapsilta. Tuollaiset vaatimukset ovat mielestäni niin epäreiluja, että en ole ikinä halunnut mainita lasteni taidoista ulkopuolisille. Olen ennemminkin aina korostanut sitä, kuinka pieniä he vielä ovat.

Se, että oppii lukemaan aikaisin, ei myöskään enteile hyvää koulumenestystä. Lasten lukutaidon erot tasoittuvat ensimmäisten kouluvuosien aikana. Neljännellä luokalla monien lasten lukuinto on jo nuupahtanut.

Lukemaan oppimisessa on se haaste, että sanojen hahmottaminen ei riitä. Pitää oppia myös luetun ymmärtämistä, eikä se ole niin helppoa kuin miltä kuulostaa.

Yleisesti ajatellaan, että alakouluikäiset lapset käyttävät nykyään niin paljon aikaa puhelimilla ja esimerkiksi digitaalisten pelien äärellä, ettei heiltä löydy aikaa eikä intoa lukemiseen. Olen itse aina vähän pyristellyt tätä ajatusta vastaan, sillä näen lasten mediakulttuurissa myös paljon hyviä puolia. Mutta toisaalta lasten itsenäinen internetin ja älylaitteiden käyttö lisääntyy huomattavasti 9-vuotiaana, eli juuri siinä vaiheessa, kun luetun ymmärtämistä olisi tärkeää harjoitella paljon.

Ehkä onkin niin, että lapset tarvitsevat lukemaan oppimiseen eniten vanhempien tukea juuri kolmannella luokalla, kun lukutaito alkaa vähitellen sujua paremmin ja paremmin.

P.S. Lue myös: Pitäisikö lapsen oppia lukemaan ennen koulun alkua?