Viisi lukijatyyppiä
Viisihenkiseen perheeseen mahtuu viisi erilaista kirjasuhdetta ja lukijaa.
On aina yhtä hämmentävää, että samat vanhemmat voivat saada temperamenteiltaan niin erilaisia lapsia. Nämä lapsen yksilölliset taipumukset näkyvät yllättävän varhain myös lukutottumuksissa ja suhteessa kirjoihin.
Tässä pieni esittely Kiikkuvan kirjapyllyn lukijaperheestä:
4-vuotias Karhuntassu on aina ollut oikea sylikissa. Kirjallisuudestakin hän nauttii mieluiten tutun aikuisen syliin likistyneenä, mahdollisimman lähellä, posti poskea vasten. Karhuntassu on lapsistamme empaattisin ja intensiivisin. Hän saattaa purskahtaa itkuun, jos kirjan henkilöt kokevat vastoinkäymisiä, ja hän nauraa käkättää kaksinkerroin tarinoiden hauskoille kommelluksille. Karhuntassun tunteet ovat aina suuria.
Karhuntassu kuvittelee usein itsensä kirjan päähenkilöksi ja joskus hän jopa haluaa, että päähenkilön nimen tilalle vaihdetaan hänen oma nimensä. Eniten Karhuntassu pitää humoristisista lastenkirjoista ja tarinoista, jotka käsittelevät oikeudenmukaisuuden teemoja sekä ihmissuhteita.
6-vuotias Sudenkuono on nyt eskarivuotensa aikana oppinut lukemaan. Hän on luonteeltaan pikkutarkka ja sitkeä, ja jaksaa väsymättä tavata vaikeitakin tekstejä. Sudenkuonoa ovat aina inspiroineet erilaiset lasten tietokirjat; ötökkäkirjat, karttakirjat ja rakennusoppaat. Hän nauttii tiukoista faktoista. Jo aivan pienenä Sudenkuono rakasti kirjoja, joissa selkeästi nimettiin erilaisia asioita, kun taas Karhuntassu piti vauvana enemmän loruttelusta.
Veljekset lukevat usein yhdessä. Toisinaan yhteiset lukuhetket ovat riitaisia, toisinaan täynnä hellyyttä.
Myös 7-vuotias Ketunhäntä lukee jo itse. Tosin siinä missä Sudenkuono on lukijana pikkutarkka, Ketunhäntä on oikea suurpiirteisyyden kehollistuma. Hän arvailee sanojen loput ja joskus kokonaisia lauseitakin. Toisaalta Ketunhäntä on sopeutuvainen ja Sudenkuonoa kaikkiruokaisempi lukija. Ketunhännälle kirjoissa tärkeintä on tarina. Hän rakastaa monimutkaisia juonikuljetuksia, jännitystä ja fantasiaa.
Ketunhäntä on aktiivisista pojistamme se kaikkein vilkkain. Hän on lapsi, jolle on usein isketty kirja käteen, jotta hän pysyisi edes hetken paikallaan. Ehkä juuri tästä syystä Ketunhännästä onkin tullut oikea kirja-ahmatti. Ketunhännälle kirjallisuus tarjoaa mahdollisuuden rauhoittua ja paeta todellisuutta, joka houkuttelee häntä voimakkaasti liikkumaan ja tutkimaan.
Lasten isä Keke on Ketunhännän tavoin todellisuuspakoinen rasavilli, mutta Sudenkuonon tavoin pikkutarkka ja sitkeä. Hän lukee paljon tietokirjallisuutta. Lastenkirjallisuudessa Kekeä kiinnostavat kansanperinnettä ja mytologioita soveltavat tarinat. Keke on kertonut, että lapsena hän jaksoi lukea vain sarjakuvia ja jonkun verran seikkailukirjallisuutta.
Itse taas olen lukijana Karhuntassun tavoin empaattinen eläytyjä ja Ketunhännän tavoin suurpiirteinen ahmatti. Lapsena olin hullu lukutoukka. Luin kaiken, minkä käsiini sain. Nykyään valitsen aina ennemmin fiktion kuin faktan, mutta fantasiaelementtejä enemmän minua kiinnostavat ihmisyyden ilmiöt. Lastenkirjallisuus on minusta parhaimmillaan, kun se oivaltaa jotain aitoa lasten omasta elämästä ja kulttuurista, osoittelematta ja saarnaamatta.
Tällaisen lukijaporukan mukana Kiikkuva kirjapylly tutkii tästä eteenpäin lastenkirjallisuuden ja lukemisen isoja ja pieniä ilmiöitä. Tervetuloa mukaan!
