Siirry sisältöön
Kiikkuva kirjapylly

Mummun kirjahylly

09.12.2018

Vierailemme vanhempieni luona yleensä parin viikon välein. Tavallisesti lapset leikkivät mummolassa legoilla tai pikkuautoilla, tekevät metsäretkiä, saunovat, syövät, riehuvat tavalliseen tapaansa ja pelaavat videopelejä.

Lapset ovat aina lähteneet mummolaan mielellään. Erityisesti he pitävät siitä, että mummolassa pääsee kesäisin uimaan ja että siellä saa pelata enemmän kuin kotona. Lasten mielestä mummun tekemä perinteinen ruoka on paljon parempaa kuin äidin ja isän kokeelliset pöperöt.

Tänä syksynä 9-vuotias Ketunhäntä ilmoitti kuitenkin ensimmäistä kertaa, että hän ei halua tulla mukaan mummolaan. Hän halusi mieluummin mennä kaverille kylään. Kaverisuhteet alkavat olla 9-vuotiaalle lapselle jo äärettömän tärkeitä. Ketunhäntä on mummolan serkusparven vanhin ja on tietysti ymmärrettävää, että aina pienempien leikit eivät jaksa kiinnostaa.

Kerroin tilanteesta äidilleni, eli lastemme mummulle. Naureskellen totesin, että mummun on nyt keksittävä jotain uutta. Mikä mummolassa voisi kiinnostaa 9-vuotiasta enemmän kuin kaverit?

Mummu tarttui viipymättä toimeen.

Kun aikanaan muutin lapsuudenkodistani pois, isäni teki pikkuruisesta makuuhuoneestani itselleen kirjaston. Huoneessa on tällä hetkellä vain iso seinän levyinen kirjahylly sekä sohva, jolla isäni istuskelee lukemassa.

Nyt mummu raivasi kirjahyllyyn tilaa ja kaivoi sitten vintistä esiin veljieni mittavat kokoelmat vanhoja Aku Ankan taskukirjoja. Kun Ketunhäntä seuraavalla kerralla tuli kylään mummolaan, häntä odotti yllätys: metritolkulla ”uusia” taskareita pienessä kirjastohuoneessa.

Mummun keksintö toimi: Nykyään ahmimisikäinen Ketunhäntä lähtee jälleen mielellään käymään mummolassa. Siellä hän linnoittautuu kirjastohuoneen sohvalle ja lukee akkarin toisensa jälkeen. Kirjastohuoneessa isovanhemmat voivat sitten käydä jututtamassa Ketunhäntää ja viettämässä hänen kanssaan laatuaikaa.

Kun runoilija Kirsi Kunnas valittiin vuoden 2017 isovanhemmaksi, hän korosti monissa haastatteluissa sitä, kuinka tärkeää on, että isovanhemmat lukevat lapsenlapsilleen.

” Isovanhemmilla on elämänkokemusta ja henkistä perintöä. Kielen avulla he siirtävät tunteita. Syntyy yhteys, henkinen ketju”, Kunnas muistutti ET-lehden haastattelussa vuodelta 2017.

Olen Kunnaksen kanssa samoilla linjoilla: On ääretön rikkaus, jos lapsella on isovanhemmat, jotka lukevat lapselle ja osallistuvat lapsen kirjallisuuskasvatukseen.

Lastenkirjallisuuden kautta myös isovanhempien on mahdollista pysyä kärryillä lapsen mielenkiinnonkohteista ja ajattelumaailmasta.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Saat parhaat juttumme sähköpostiin kerran kuukaudessa.

Tilaa »