Mitä hyöytyä lukutaitokeskustelusta on?
On tyypillistä, että syksyllä koulujen alkamisen aikaan mielipiteet ihmisten lukutaidosta ja -aktiivisuudesta käyvät kuumana.
Tänä vuonna keskustelun pyöräytti käyntiin Kaj Ekholmin viime viikon kolumni Helsingin Sanomissa. Kolumnissa Ekholm kuvaili, kuinka lukemisen kulttuuri on vähitellen muuttunut ja esitti huolensa siitä, että ajankohtaista tutkimustietoa siitä, minkälainen lukijamaa Suomi on, ei ole tarjolla.
Minusta julkiset huomautukset, joissa peräänkuulutetaan tuoretta tutkimustietoa, ovat aina paikallaan, mutta kaikki eivät suinkaan yhtyneet Ekholmin huoleen. Twitterissä kiehahti. Sitten Helsingin Sanomat jatkoi käsittelemällä aihetta Suvi Aholan artikkelissa ja Ekholmin ajatuksia kärkkäimmin kritisoinut Mikael Junger pääsi ääneen Ylen aamu-tv:ssä maanantaina 12.8.
Ihanaa, että media on käsitellyt lukutaitoa niin monessa jutussa tänä syksynä. Lempiaiheeni on vihdoinkin ylittänyt uutiskynnyksen ihan toden teolla.
Olen aina ollut sitä mieltä, että juuri moniääninen yhteiskunnallinen keskustelu on kaikista vaikuttavinta. Vaikka en ole Jungerin kanssa lukutaitoaiheista samaa mieltä, olen jollakin tapaa kiitollinen, että hän tuli möläyttäneeksi aiheesta. Sen myötä myös lukutaidon merkitystä ja kirjallisuutta puolustavat perustelut ja tutkimustieto ovat saaneet viime päivinä kivasti lisää näkyvyyttä.
Yleinen lukutaitokeskustelu ja lukutaitoa edistävät toimenpiteet ovat saaneet viime vuosina jo paljon hyvää aikaan. Näissä asioissa on ainakin tapahtunut muutosta:
1. Lapsille löytyy lukevia esikuvia
Monet asiantuntijat ovat viime vuosina peräänkuuluttaneet lukevia esikuvien merkitystä lasten lukuinnon herättäjinä. Lukukeskuksen koordinoima Lukuliike kouluissa -kampanja teki viime lukuvuonna hienoa työtä houkuttelemalla monia julkisuuden henkilöitä kertomaan omasta lukuharrastuksestaan koululaisille.
Ja miettikäää, missä tilanteessa ollaan nyt? Maalivahti Kevin Lankisen lukupiiri saavutti hetkessä huippusuosion. Eli selvästi lukevia esikuvia kaipaavat lasten lisäksi aikuisetkin.
2. Kirjahyllyt ovat palanneet
Muistatteko, kun kirjahyllyjen katoamisesta pari vuotta sitten vouhkattiin? No nyt kulkaa juuri luin uusimmasta Deko-lehdestä artikkelin kirjahyllyistä. Kyllä, kirjahyllyt ovat palanneet sisustuslehtien sivuille. Ensi vuonna ne valloittavat takuulla jo asuntomessutkin.
3. Lapsia kuunnellaan
Lasten lukutaidosta ei puhuta enää salaa lasten selän takana, vaan lapset on vihdoinkin päästetty mukaan keskusteluun, kuten yksi Helsingin Sanomien tuoreista artikkeleistakin osoittaa. Tämä on ainoa oikea suunta, koska lapset ja nuoret ovat fiksuja ja heillä on oikeus osallistua itseään koskevaan keskusteluun.
Jos lukevien lasten mielipiteet kiinnostavat, niin kannattaa muuten kuunnella Kirjanmerkki-podcastia.
