Ekaluokkalaisen kirjalahja
Helmet-kirjastot ovat lahjoittaneet joka syksy vuodesta 2015 lähtien kaikille pääkaupunkiseudun ekaluokkalaisille kirjalahjan. Helmet-kirjastojen tiedotteen mukaan ekaluokkalaiskampanjan tavoitteena on ”rohkaista pieniä lukijoita tarttumaan kirjaan ja luomaan mukavia lukumuistoja yhdessä perheen ja ystävien kanssa”.
Ekaluokkalaisten kirjalahja on ihan erityisesti lukemaan opettelevalle lapselle sopiva ja käsittelee yleensä saman ikäisten lasten elämää ja mielenkiinnonkohteita.
Kiikkuvan kirjapyllyn perheen lapsista jokainen vuorollaan on noutanut kirjastosta lahjakirjan ekaluokkalaisena. Ketunhännälle ja Sudenkuonolle kirja on ollut erityisen tärkeä siksi, että sen ovat lukeneet kaikki kaveritkin.
Tänä syksynä perheemme kuopus Karhuntassu aloitti koulun. Hänen luokkansa vieraili kirjastossa viime viikolla. Kirjastovierailun jälkeen kotiin juoksi harvahampainen hulivili repussaan Miina Supisen ja Anni Nykäsen kirja Kokkiklubi: maailman paras pizza.
”Katsos tätä äiti! Tästä sinä takuulla innostut. Me voimme lukea yhdessä”, Karhuntassu selitti ja kaivoi kirjan repustaan.
Karhuntassun luokan kirjastokäynnillä ekaluokkalaisille oli lahjakirjojen lisäksi tarjoiltu kirjavinkkausta. Jotenkin kirjojen lainaaminen, kirjavinkkaus ja lahjakirja olivat sulavasti sekoittuneet Karhuntassun ajatuksissa.
”Se yksi tyyppi kertoi meille kolmesta eri kirjasta. Ensimmäinen oli semmoinen futiskirja ja sitten oli yksi pisteestä kertova kirja, joka oli aika läppä, mutta minä valitsin tämän kokkikirjan, koska tämä on niin super läppä”, Tassulainen kertoi.
”Saitteko te tosiaan valita lahjakirjan itse kolmesta eri vaihtoehdosta?”, minä kysyin.
”Kirjastossa saa aina valita. Siellä on ihan hirveästi kirjoja”, ekaluokkalainen vakuutti.
”Mutta nythän te ette lainanneet kirjoja, vaan saitte lahjan. Saiko sen lahjan valita?”, minä yritin vielä.
”Kaikki valitsivat tämän kokkikirjan, eikä sitä saanut piipauttaa lainausautomaatissa”, ekaluokkalainen vahvisti.
Olen yrittänyt lukea Karhuntassulle tänä syksynä ihan erityisen paljon, sillä hänen lukutaitonsa kehittyy nyt niin kovaa vauhtia.
Kirjaston kirjalahja sai minut ajattelemaan kirjalahjojen merkitystä muutenkin. Miksi kirjoja ei voisi antaa lapsille lahjaksi erilaisissa elämän käännekohdissa? Miksi pitäisi odottaa syntymäpäivää tai joulua? Jos lapsi saisikin kirjalahjan silloin, kun hän aloittaa harrastuksen, päiväkodin, eskarin tai koulun tai saa todistuksen tai oppii pyöräilemään tai muuttaa tai on erityisen ystävällinen toisille. Ja ehkä ennen kaikkea kirjalahjoja voisi saada aina, kun oma lukutaito kehittyy pienen harppauksen.
Meidän perheessä lapset ovat aina innostuneet kirjoista, jotka olen esitellyt sanoilla”nyt olet vihdoinkin niin vanha / taitava, että voit lukea tämän kirjan”.
Kirjalahjoissa on parasta se, että lahjakirjan ei tarvitse olla uusi. Usein vanha kirja on jopa arvokkaampi lahja kuin suoraan kirjakaupasta kiikutettu. Kirjalahjan voi hyvin löytää kirpputorilta tai antikvariaatista tai mikä parasta, jopa omasta kirjahyllystä. Omasta hyllystä eteenpäin lahjoitettu kirja, jonka lahjan antaja itse tuntee läpikotaisin, on ainakin minusta aina ihana lahja, sillä se on samalla lupaus yhteisestä keskustelusta.
