Suorittamisen klangi

”Mä opin sen!”

Mukavaa, että päädyit luokseni. Olen Gretel Ruuskanen, kasvatusalan moniammattilainen. Pyöritän arkea strukturoidusti, mutta olen myös hetkessä elävä pohjoishelsinkiläinen ja kahden upean lapsen mamma.

Työkseni opetan yläkoulussa oppilaita, jotka tarvitsevat tukea koulunkäynnissä. Työparini kanssa olemme luoneet yhteisopettajuusmallin ja työskentelenkin mielellään tiimin kanssa.  

Saavuttamisen ilo

Olen pohtinut, miksi suorittamisella on niin monessa yhteydessä negatiivinen klangi. Ajattelen suorittamisen olevan synonyymi tekemiselle, mutta hieman linjakkaammin toteutettuna. Tekemisen laveampi versio voisi puolestaan olla askartelu tai puuhastelu.

Tämä ajatuksenjuoksu on alustusta siihen, miten ajattelen perheemme arkea ja miksipä ei myös oppilaiden lukukauden kulkua. On asioita, joita meidän tulee tehdä, jotta pääsemme seuraavaan pisteeseen. Tai on asioita, joita tekemällä kehitymme ja saavutamme parempaa. Aivomme tarvitsevat virikkeitä ja terve mieli on utelias. Kun saavutamme tavoitteitamme, koemme onnellisuutta.

Hyvinvointiyhteiskuntamme toimiminen edellyttää myös tiettyjen asioiden suorittamista: koulutus, armeija, siviilipalvelus, työssäkäynti ja lähimmäisistä huolehtiminen.

Yhteiskunnassamme on mahdollista suorittaa asioita eri ikäkausina, mutta voimme kai kaikki todeta, että helpoimmalla pääsee, jos noudattaa yleisintä polkua. Esimerkiksi on helpompi suorittaa oppivelvollisuus loppuun, kun huoltaja(t) tuovat ruoan jääkaappiin.

Perhearkea suunnitellen

Kuopukseni on alakouluikäinen. Hän harrastaa balettia ja musiikkia. Esikoisemme on yläkouluikäinen. Hän käy painotettua matikka-liikuntaluokkaa ja harrastaa jalkapalloa kilparyhmässä.

Jotta nämä paletit pyörivät ilman suurta kitkaa, arkemme tarvitsee selkeää rakennetta, struktuuria. Arjen täytyy olla hyvin suunniteltua, ja jokaisen tulee sitoutua tehtäviinsä.

Lomat ovat perheessämme hyvin odotettuja ajanjaksoja. Puhumme yhdessä jokaisen lomatoiveista ja kunnioitamme toistemme tapaa palautua. Pyrimme irrottautumaan arjen rutiineista ja kokemaan uusia asioita meille tärkeiden ihmisten kanssa.

Uudessa, omaa nimeäni kantavassa blogissani kerron teille elämästäni ja pohdiskelen samalla yhteiskunnan tapahtumia ja tuon nuorten ja lasten ääntä kuuluviin.

Aikuisten arki on lasten ja nuorten lapsuutta.