Varhaiset riskit ADHD:n takana
ADHD:n syyt ovat ensisijaisesti perinnöllisiä, mutta myös ympäristö vaikuttaa sen oirekuvaan ja puhkeamiseen. Tunnettuja ulkoisia riskitekijöitä ovat esimerkiksi keskosuus ja äidin päihteiden käyttö raskauden aikana.
Muistakin raskaudenaikaisista ja varhaislapsuuden riskitekijöistä on saatu viitteitä, mutta tutkimustietoa asiasta on vähän, ja sekin vähä on osittain ristiriitaista.
Tutkimusten vaatimatonta määrää ja laatua sopii ihmetellä. Aiheen luulisi inspiroivan tutkijoitakin, sillä sekä ADHD-diagnoosien määrä että oireita vähentävien lääkkeiden käyttö ovat räjähtämässä käsiin.
Lääketieteen lisensiaatti Jandeh Jallow kantaa kortensa kekoon tuoreella väitöstutkimuksellaan. Tiedotteessa väitös esitellään yhdeksi ensimmäisistä ja tähän asti edustavimmista ADHD:n varhaisten riskitekijöiden tutkimuksista.
Jallow tutki, liittyvätkö äidin raskauden aikainen tulehdus ja stressi tai imetyksen kesto ADHD-riskiin lapsuus- ja nuoruusiässä. Hän selvitti myös ADHD:n yhteyttä lapsen omaan persoonallisuuteen ja psykiatrisiin oheissairauksiin.
Tulokset paljastavat useita varhaiskehitykseen liittyviä tekijöitä, jotka liittyvät lisääntyneeseen ADHD-riskiin lapsuus- ja nuoruusiässä.
Riskitekijöiden tunnistaminen olisi tärkeää.
Ei-toivotulla raskaudella ja alle kolme kuukautta kestäneellä täysimetyksellä oli yhteys yliaktiivisiin oireisiin 8-vuotiaana. Äidin raskauden aikainen stressi ja alle kuusi kuukautta kestänyt osittainen imetys puolestaan liittyivät suurempaan ADHD-oireiden riskiin 16-vuotiaana.
Lapsen persoonallisuusprofiili liittyi ADHD-diagnoosiin nuoruusiässä. Tutkimuksessa paljastui eroja temperamentissa ja luonteenpiirteissä terveen kontrolliryhmän ja niiden välillä, joilla todettiin ADHD.
Nuoret, joilla diagnosoitiin ADHD, olivat muita nuoria useammin elämyshakuisia ja vähemmän itseohjautuvia, yhteistyöhaluisia ja sinnikkäitä.
Väestöpohjaisen väitöksen tutkimusaineistona toimi vuoden 1986 Pohjois-Suomen syntymäkohortti (oulu.fi): 9 479 raskaana olevasta naista ja heidän 9 432 elävänä syntynyttä lastaan.
Jallowin mukaan tutkimuksen tärkein anti liittyy ennaltaehkäisyyn. Riskitekijöiden tunnistaminen voi edistää ADHD:n entistä varhaisempaa havaitsemista, mikä taas auttaisi aloittamaan tukitoimet entistä aikaisemmin ja kohdistamaan ne entistä tarkemmin.
Tutkimus voi helpottaa myös ADHD:n diagnostisia haasteita. Parantamisen varaa tällä alueella riittää: ADHD:n väitetään olevan milloin yli- tai ali- ja milloin muuten vain väärin diagnosoitu. Riskitekijöiden tunnistaminen saattaisi tuoda uusia ja entistä tarkempia työkaluja ADHD:n diagnostiikkaan.
Väitös Early risk factors for ADHD – A Northern Finland Birth Cohort 1986 study (oulurepo.oulu.fi) tarkastettiin Oulun yliopistossa toukokuussa.
Hyvä lukija,
Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema Lapsen Maailma -lehti on journalistisin periaattein toteutettava aikakauslehti, joka katsoo maailmaa uteliaan lapsen silmin.
Tue Lastensuojelun Keskusliittoa (lskl.fi) sekä laadukasta journalismia tilaamalla Lapsen Maailma – joko diginä tai painettuna lehtenä.
Ulla Siimes, päätoimittaja ja Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja
Kommentit (0)