Miten vanhempi selittää lapsensa koulumenestystä?
beauty child at the blackboard
Sillä, miten vanhemmat lastensa koulumenestystä tai sen puutetta selittävät, on väliä, selviää Emmi Enlundin väitöksestä.
Onnistumisten selittäminen lapsen kyvyillä vahvistaa lapsen luottamusta itseensä ja omaan pystyvyyteensä jopa enemmän kuin kouluarvosanat. Onnistumisen selittäminen esim. tehtävän helppoudella puolestaan riistää lapselta kunnian hyvästä suorituksesta.
Myös vanhemman selitys lapsen epäonnistumiselle voi olla lapsen kannalta joko positiivinen tai negatiivinen. Jos vanhempi sanoo epäonnistumisen johtuvan yrityksen puutteesta, hän viestii, että lapsi pystyy vaikuttamaan omaan suoriutumiseensa itse.
Epäonnistumisen selittäminen kyvyttömyydellä saattaa kertoa lapselle hänen olevan toivoton tapaus, jonka ei kannata edes yrittää.
Syyselitykset ohjaavat lapsen kehitystä hyvään tai huonoon suuntaan erityisesti, jos linja pysyy samana yli ajan. Yleensä se pysyy: Enlundin mukaan vanhemmilla on suhteellisen vakiintunut tapa selittää lapsensa koulusuoriutumista.
Selitystapoihin vaikuttavat vanhemman koulutustaso ja lapsen aiempi koulumenestys. Asiat kietoutuvat toisiinsa monista aiemmista tutkimuksista tutulla tavalla: mitä korkeampi koulutustaso vanhemmalla oli, sitä paremmin lapsi koulussa menestyi – ja sitä vahvemmin vanhempi uskoi lapsen onnistuvan nimenomaan kykyjensä ansiosta.
Toisaalta vanhemmat antoivat sitä myönteisempiä arvioita lapsensa kyvyistä ja yrittämisestä mitä paremmaksi he arvioivat oman sen hetkisen mielialansa. Arviot lapsen suoriutumisesta eivät siis perustu vain lapsen tekemisiin vaan myös vanhemman ”fiiliksiin” arviointihetkellä.
Enlundin väitöksen aineistona olivat Jyväskylän yliopistossa kerätyt Koulutaidot ja motivaatio, Alkuportaat sekä Vanhemmat, lapset ja oppiminen -pitkittäisaineistot.
>Emmi Enlund: Stability and variability in parents’ causal attributions for their child’s academic success and failure. Jyväskylän yliopisto 2016.
