Vanhemmat lastensuojelussa tarvitsevat tukea vertaisilta
Suomalainen lastensuojelujärjestelmä luokitellaan riski-, perhe- ja lapsikeskeisessä jaottelussa lapsikeskeiseksi. Kansainvälisessä vertailussa suomalaisten luottamus lastensuojeluun on viime vuosina kohentunut.
Vaikka lastensuojeluun luotetaan väestötasolla, vanhemmat kokevat usein lastensuojelun käytännön tilanteissa voimattomuutta, leimautumista ja stressiä. Syynä on epätasapainoinen valtasuhde ammattilaisen ja asiakkaan välillä.
Kokemuskumppanin kohtaaminen ei leimaa vanhempaa. Siksi se auttaa stressinhallinnassa ja antaa turvaa vaikeissa tilanteissa, kertoo THL:n äskettäin julkaisema tutkimus. Kokemuskumppanit antavat myös korvaamatonta tukea erityislasten vanhemmille.
Lähes kaikki tutkimuksessa mukana olleet lastensuojelun ammattilaiset kertoivat kokemuskumppanuuden lisänneen asiakkaiden luottamusta lastensuojeluun. Asiakasvanhemmat myös saavat kokemuskumppaneilta luotettavampaa tietoa lastensuojelusta kuin vaikkapa somesta.
Luottamus lastensuojeluun kasvaa.
Tutkimusta varten haastateltiin kymmentä asiakasvanhempaa, yhdeksää kokemuskumppania ja seitsemää lastensuojelun ammattilaista. Tutkimusartikkeli Lastensuojelun asiakasvanhempien kokemuskumppanuus – onnistumisia ja oppeja (julkari.fi) julkaistiin THL:n Tutkimuksesta tiiviisti -sarjassa numerolla 42/2022 (thl.fi).
Kokemuskumppaneita koulutetaan Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen rahoittamassa Asiakkaasta kumppaniksi -kehittämishankkeessa (innokyla.fi). Heidän tehtävänään on mm. selventää asiakasvanhemmille lastensuojelun ammattilaisten kieltä ja auttaa heitä ilmaisemaan toiveitaan ja tunteitaan ammattilaiselle.
Kokemuskumppanit auttavat myös kehittämään palveluja ja palvelupolkuja lastensuojelun yksiköissä. He pyrkivät muuttamaan käytäntöjä, joiden he uskovat haittaavan lastensuojelun vanhempien asiakkuutta.
Miksi vertaissuhdetta ei jatkettu?
Suurin pettymyksen aihe niin ammattilaisille, vanhemmille kuin kokemuskumppaneillekin oli se, ettei hyväksi havaittua vertaissuhdetta jatkettu. Pettymyksiä aiheutti sekin, etteivät ammattilaiset alun alkaenkaan myöntäneet asiakasvanhemmalle kokemuskumppania.
”Toimintatapa on niin uusi, ettei siihen oikein osata tarttua”, arvelee eräs tutkimuksessa mukana olleista kokemuskumppaneista.
Lastensuojelun ammattilaiset puolestaan uskoivat kokemuskumppanuuden verkkaisen yleistymisen johtuvan ajan puutteesta: lastensuojelussa työskentelevien aika ei yksinkertaisesti riitä kokemuskumppanien ja asiakasvanhempien yhdistämiseen.
Lastensuojelun asiakaslasten ja -nuorten kokemusasiantuntijuus rantautui suomalaiseen lastensuojeluun 2010-luvun taitteessa. Nuoria kokemusasiantuntijoita työskentelee lastensuojelussa tällä hetkellä enemmän kuin koskaan aiemmin.
Tutkijat soisivat näkevänsä saman kehityskaaren myös lastensuojelun asiakasvanhempien puolella. Elokuuhun 2022 mennessä 44 vanhempaa on koulutettu kokemuskumppaneiksi. Heistä 33 toimii kokemuskumppanina. Lisää tarvittaisiin.
Hyvä lukija,
Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema Lapsen Maailma -lehti on journalistisin periaattein toteutettava aikakauslehti, joka katsoo maailmaa uteliaan lapsen silmin.
Tue Lastensuojelun Keskusliittoa sekä laadukasta journalismia tilaamalla Lapsen Maailma – joko diginä tai painettuna lehtenä.
Ulla Siimes, päätoimittaja ja Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja
Kommentit (0)