Hyppää sisältöön

Kuukauden kirjat: Uusia ajatuksia!

Kotimaisten kuvakirjojen määrä on vähentynyt, mutta aihepiirien määrä kasvaa. Niissä koti on turvallinen ja lämmin, ja jopa uskonnosta uskalletaan puhua.
Julkaistu
Teksti Ismo Loivamaa
Kuukauden kirjat: Uusia ajatuksia!

Kuvitusta Pirjo Lehtonen-Inkisen ja Anita Polkutien kuvakirjasta Juhla Kilimassa.

Anna Nuotion ja Eppu Nuotion kirjassa Veikko ja Veikko lomalla (Otava, kuvitus Kristiina Louhi) aloitellaan kesälomakautta mökillä, jonne 5-vuotias Veikko pyytää eläkeläis-Veikon samasta talosta seurakseen. Ikäerosta ei ole tietoakaan, kun kaverukset ryhtyvät mökkitouhuihin.

Kirjassa annetaan arvoa myös onnelliselle joutenololle. Kesänraikkaissa kuvissa on yksityiskohtia ja tunnelmia sekä kaupungista että maalta.

Musiikkiopistoon!

Riina Katajavuori ja Salla Savolainen jatkavat pikkupojan suurista asioista kertovaa lämmintä sarjaansa. Pentti ja kitara (Tammi) on tulvillaan musiikin iloa ja uuden harrastuksen virittämää vipinää. Pentti haluaa oppia soittamaan kitaraa, ja saa avukseen hyvän opettajan. Musiikkiopistoon pyrkiminen onkin sitten isompi juttu.

Kuvitusta kirjasta Pentti ja kitara.

Kuvitusta kirjasta Pentti ja kitara.

Soittaessaan Pentti tuntee ”kasvavansa joksikin toiseksi ihmiseksi”, mikä kannustaa opettelemaan lisää. Tarinassa on yleispätevää asiaa musiikin elämyksellisyydestä ja harrastuksessa edistymisestä, mutta yhtä paljon myös huumoria ja hauskoja yksityiskohtia. Pentin vaiheita seuraa mielikseen, vaikkei soittotaidosta perustaisikaan. Kuvituksessa riittää asteikkoa elokuun hämyisistä illoista lähes pilakuvamaisiin henkilökuviin saakka.

Vanhanaikainen perusperhe

Tarja Makkosen esikoiskirjassa Önnö ja kirjava kissa (Karisto, kuvitus Ninka Reittu-Kuurila) tarinoidaan 6-vuotiaasta Önnö-tytöstä. Se ei ole varsinainen kuvakirja, mutta runsaasti ja hauskasti kuvitettu. Kansi näyttää aavistuksen kalpealta, mutta kirjan mittaan kuvittaja pääsee näyttämään voimansa persoonallisten kuvien tekijänä.

Kirjassa on lämpöä ja turvallisuutta. On vaihteeksi piristävää lukea vanhanaikaisesta perusperheestä, jota eivät suuret onnettomuudet ravistele. Paikoitellen kerronta maistuu aikuislukijaa mielistelevältä ja lapsikuvaus muuttuu keikisteleväksi. Kirjailija ei vielä täysin onnistu seurailemaan lapsen näkökulmaa.

Lähetystyötä

Lähetystyö on pitänyt kiitettävästi esillä kansainvälisyyttä silloinkin, kun se ei ole ollut muotia. Tuorein näyttö on Pirjo Lehtonen-Inkisen ja Anita Polkutien kuvakirja Juhla Kilimassa (Suomen Lähetysseura).

Tansanialainen Neema kertoo pienestä kotikylästään hyviä asioita, esim. tarpeellista lisäravintoa ja hyvinvointia tuottavasta lehmästä, sähkögeneraattorista, mangopuiden istuttamisesta ja kirkon rakentamisesta. Kuvissa Afrikka hehkuu aurinkoisena ja värikkäänä.

Kirkkovuosi

Ortodoksiseen uskontoon perehdyttää Outi Juurikaisen ja Tiia Vajannon runsaasti kuvitettu lastenkirja Iinan ja Nikolain kirkkovuosi (Ortodoksisten nuorten liitto). Kirkkovuoden kierron mukaan rientävä teos jäsentää kirkolliset juhlat ja tavat luontevaksi osaksi jokapäiväistä elämää.

Kun perhe muuttaa ja koulukin vaihtuu, kuuluu asiaan kodinpyhitys. Ortodoksista kulttuuria katsellaan lapsen näkökulmasta, ja aihepiiriä tuntematonkin lukija pääsee kartuttamaan yleissivistystään. Tämän kirjan maailmaan perinteinen perhe kuuluu itsestään selvästi, yksi lukukin on omistettu asialle: Koti isolla Koolla.

Monipuolista perhekuvausta

06-0713kuukaudenkirjat4Tuoreessa lasten- ja nuortenkirjallisuudessa piperretään herkkuja ja sisustetaan koteja. Kirjojen nimistäkin sen jo huomaa: tarjolla on Lumoleipuria ja Höperöitä pöperöitä.

Skotlantilaisen Cathy Cassidyn Suklaamuruset-sarjassa perheen siskot saavat kertoa omat tarinansa uusperheen arjesta. Vaahtokarkkitaivaassa (WSOY, suom. Ulla Selkälä) Skye pohtii sisaruutta ja ystävyyttä, lähentymisiä ja loitontumisia, mutta 12-vuotiaan tytön mielessä myllertävät myös unet ja historian salaisuudet.

Kirjailija tavoittaa pinnistelemättä nuoruutta uhkuvan esitystavan. Perheen askarointi suklaaherkkujen parissa omassa yhtiössä on sittenkin vain muodikasta höttöä, todellinen sisältö löytyy tyttöjen ajatuksista.

Elämänvalintoja

Tuija Lehtisen Rebekka-sarjan kahdeksannessa osassa Tuulimyllyjä ja tulppaaneja (Otava) eletään lähdön tunnelmissa. Rebekka hakeutuu peruskoulun päätteeksi Kainuun ammattiopiston stylistiartesaani-linjalle. Kirjassa käväistään luokkaretkellä Pietarissa ja haetaan isoveli kotiin Hollannista.Jussin talo -kirja.

Ilmassa väreilee uudenlaisia tunteita ja aavistuksia: ”Rebekkaa sykersi sydämestä niin ihanasti, ettei sitä voinut pukea mitenkään sanoiksi.”

Entisen mallin mukaan on vahvaa huumoria ja hilpeitä sivuhenkilöitä. Lehtinen on taitava tilanteiden paisuttelija; pienistä yksityiskohdista hän kehrää herkullista komediaa. Tulevaisuutta suunnitellaan tasapainoisesti ja valoisasti.

Kirvelevä rakkaustarina

Kaiken maailman eläinsadut (Otava).Laura Lähteenmäen Iskelmiä (WSOY) on 16-vuotiaan Ainon kaihtelematon tilitys väkivaltaisesta suhteesta. Seurustelemisen ajatus tuntuu niin hivelevältä ja hykerryttävältä, että hän on valmis antamaan anteeksi mustasukkaisuuden ja väkivallan. Aino yrittää tulkita tapahtumat parhain päin, ja näkee poikaystävän arvaamattomuudessakin viehättävän imartelevia piirteitä. Hän hapuilee omia rajojaan ilman muiden apua ja on vasta pojasta irtaannuttuaan on valmis kuuntelemaan muita.

Tyttö antaa anteeksi mustasukkaisuuden ja väkivallan.

Tyylikkään sisäistyneesti kirjoitetusta nuortenromaanista puuttuvat pateettisuus ja suuriäänisyys, mutta taitavasti viritetty tarina herättää lukijassa sitäkin vahvempia reaktioita.

Entisajan lapsuutta

Marjo Ruolan Terveisin Neiti ja Clara (WSOY) on 1940-luvun lopun nostalginen kuvaus. Turkulaiset pikkutytöt ystävystyvät ja ryhtyvät innokkaasti perehtymään toistensa elämänpiireihin. Clara asuu komeassa porvariskodissa kaupungin sydämessä, Neidin perheen omakotitalo sijaitsee Turun laitamilla. Sodanjälkeinen köyhyys ei oikein vaikuta kummankaan kodissa.

1940-luvun leluissa riittää ihmettelemistä.

Niin tunnistettavasti kuin Turku mm. vanhoissa valokuvissa näkyykin, kaupungin nimeä ei kirjassa mainita. Ajan henki taltioituu hienosti kuvissa; leluissa ja astioissa riittää ihmettelemistä.

Ruola on paneutunut historialliseen ajankuvaan, mutta teksti ei aina suju luontevasti. Replikoinnissa on teennäisyyttä, ja vilkasverisestä Neidistä on tehty turhan korosteisesti Vaahteramäen Eemelin vastine. Säröistä huolimatta kirja viehättää.

6 ikivihreää

Klassikoita on mukava määrä tarjolla, vain suomalaisen nuortenkirjallisuuden klassikot jokseenkin loistavat poissaolollaan. Teatteri ja elokuvat pitävät ikivihreitä esillä.

Elsa Beskow: Tätien satuaarteita. Gummerus

Kesäkuussa tulee 60 vuotta Elsa Beskowin kuolemasta. Vuonna 2007 ilmestyneeseen kokoomateokseen on niputettu tädeistä – ja setä Sinisestä – kertovia kuvakirjoja, joissa koristeellisen sievät kuvat ja lapsen laatua ymmärtävät tarinat ovat ajattomia. Mukana Beskowin omaelämäkerrallisia muistoja.

Marjatta Kurenniemi: Onnelin ja Annelin kootut kertomukset. WSOY

Marjatta Kurenniemi jatkoi jo Z. Topeliuksen hauskasti luomaa perinnettä ja laittoi pikkutyttönsä elelemään kahden kesken ilman hankaluuksia tuottavia vanhempia. Huumorin seassa myös kirpeitä käsityksiä yhteiskunnasta. Onnelia ja Annelia esitetään Helsingin Kaupunginteatterissa ja heistä on tekeillä elokuva.

Kaiken maailman eläinsadut. Otava

Intiaanisaduista, kiinalaisista saduista ja omasta perinteestämme lähdetään liikkeelle ja päädytään satuklassikoihin ja nykypäivän tekijöihin kuten Kari Hotakaiseen ja Jukka Itkoseen. Katriina Kauppilan toimittama ja Matti Pikkujämsän iloisesti kuvittama eläinsatuvalikoima.

Soiva laulukirja. Tammi

Soili Perkiön valitsema ja Terese Bastin kuvittama laulukirja tutustuttaa uusiin ja vanhoihin lastenlauluihin kansanlauluista alkaen – ja sen lisäksi nappia painamalla saa pianosäestyksen jokaiseen kirjan lauluun. Perkiön mukaan laulujen avulla koetaan turvallisesti tunteita.

Enid Blyton: Viisikko pelastaa salaisuuden. Tammi

Enid Blyton lempiaiheittensa äärellä: Viisikko koluaa saarella, luolissa ja merenalisessa salakäytävässä. Rikollisen tunnistaa paksuista kulmakarvoista. Oudoista puolistaan huolimatta elävä ja jännittävä lastendekkari. Heinäkuussa julkaistaan Viisikkojen uusintapainoksia!

J.P. Miller: Jussin talo. Tammi

Kirsi Kunnaksen suomennos on aiemmin ilmestynyt Hanhiemon iloisessa lippaassa, nyt Tammen Kultaisten kirjojen sarjassa. Aluksi esitellään Jussin rakentama talo ja sitten käynnistyy vinhasti juokseva ja ketjuuntuva loru.