Tyttökulttuuri on Riina Tanskasen viitekehys, sillä tytöt elävät yhteiskunnan puristuksissa

Popfeministiksi kutsuttu Riina Tanskanen, 24, mieltää taiteensa olevan yhteiskunnallisen keskustelun väline. Hänen aiheisiinsa kuuluvat muun muassa suorituskeskeisyys, ulkonäköpaineet, rasismi ja seksismi.

Tanskanen on saanut arvostusta niin Instagramissa, sarjakuvamyynnissä kuin opetus- ja kulttuuriministeriössäkin. Se myönsi hänelle viime vuonna tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon (tjnk.fi) yhteiskunnallisen keskustelun avaamisesta ja tiedonvälityksestä sarjakuvan keinoin.

Feminismi pyrkii kaikkien sukupuolten tasa-arvoon

Imatralaissyntyinen Riina Tanskanen opiskelee kirjallisuustiedettä Tampereen yliopistossa. Hän kertoo olleensa kouluvuosinaan opiskelijapoliitikko, mutta feministi-termiä hän karsasti.

– Ei Imatralla feminismistä puhuttu. Mielsin feministit hulluiksi naisiksi, jotka haluavat alistaa miehet. Parikymppisenä tajusin, että eiväthän nuo mielikuvat perustu mihinkään.

Ensimmäiset tyttöyskuvat syntyivät lohtuprojektiksi.

Tanskanen sanoo ensimmäisten tyttöyskuviensa syntyneen lohtuprojektiksi. Hän kertoo hiljaa nieleskelleensä kipeitä juttuja, kunnes hiljaa oleminen riitti.

Kun hän nyt miettii teini-ikänsä ajatuksia, hän tunnistaa ne feministisiksi.

Tanskaselle feminismi on pyrkimystä kaikkien sukupuolten tasa-arvoon: kenenkään ei tarvitse asettaa itseään ahtaaseen muottiin eikä kokea sortoa.

Tyttöydellä tarkoitetaan naisen lapsuutta, mutta Tanskasen mukaan tyttöys ei katoa vanhastakaan ihmisestä. Tanskanen pyrkii alati löytämään tyttöyttä uusilta alueilta.

Kun hän perusti Tympeät tytöt -Instagram-tilin huhtikuussa 2020, hän sanoo odottaneensa, että jotkut kaverit pitävät piirroksista. Kun suosio kasvoi nopeasti, Tanskanen alkoi piirtää kuin riivattu.

– Mie halusin omistautua tälle, kun halusin kirjoittaa ja tehdä kuvataidetta työkseni. En koskaan uskonut, että miusta olisi siihen, mutta haaveeni se oli.

”Jollain Riinalla Imatralta” on yli 52 000 Instagram-seuraajaa

Tympeät tytöt -sarjakuvateos (Into Kustannus 2021) pursuaa tyttömäisiä kukka- ja sydänsymboleja arjen tilanteissa, joissa tytöt huomaavat kehojensa tulleen seksualisoiduiksi – mutta myös viittauksia tutkimuksiin ja taiteisiin. Teoksesta on otettu jo viisi painosta.

– Viitekehykseni on tyttökulttuuri, jota ei pidetä hienona juttuna, ei varsinkaan vakavasti otettavana. Kun samalla puhun vaikkapa talouspolitiikasta, onhan se vallankumouksellinen puhetapa, tekijä itse analysoi.

Oudoissa yhdistelmissä on voimaa paljastaa ongelmia ja vaiettuja sääntöjä. Tanskasen taiteen pääpointti on se, että tyttöys voi opettaa jotakin asenteistamme.

Tanskanen häkeltyi valtion suomasta tunnustuksesta, kun arveli kuvaamiensa asioiden olevan tabuja.

– Moni minua kymmeniä vuosia vanhempi pitkän linjan feministi on sanonut minulle, että tällaista ei olisi voinut kuvitella vielä kymmenen vuotta sitten. Että joku Riina Imatralta piirtelee, ja se otetaan hienosti vastaan.

Tanskanen hämmästelee yhä, että hänen taidetilillään – jonka kuvissa on paljon suomenkielistä tekstiä – on yli 58 200 seuraajaa. Tyypillisesti Instagram-suosikit ovat muoti- tai lifestyle-tilejä, joissa ei puhuta yhteiskunnasta.

Hän tuntee, että iso osa kansaa on kannustanut Tympeät tytöt -hanketta sen alusta asti. Kulttuuri– ja taidepiirien ovet avautuivat valtionpalkinnon jälkeen.

Pelkistettyä todellisuutta

Riina Tanskanen ei ole löytänyt selvää vastausta siihen, miksi Tympeät tytöt on puhutellut. Osasyynä hän pitää sopivaa ajankohtaa.

– Saamani arvostus kertoo siitä, että Suomi on valmis keskustelemaan feminismistä ja valtaosa suomalaisista sanoo tasa-arvon olevan yksi tärkeimmistä arvoista. Maaperä on hyvä.

Toisen selityksen hän löytää puhumisen tavastaan, jota selvästi on kaivattu.

Tanskanen kertoo kuvaavansa yhteiskuntaa rautalankamallilla. Kun hän piirtää ja kirjoittaa Tympeitä tyttöjä, hän sanoo toivovansa, että teoksia seuraisivat ihmiset nimenomaan pikkukunnissa.

– Vierastan sitä, että feminismistä keskustelisivat vain akateemiset helsinkiläisnaiset, kun feministiset kysymykset näkyvät tavallisten ihmisten arjessa.

Esimerkiksi käy naisvaltaisten kasvatusalojen kriisi. Lahjakkaatkaan kasvattajat eivät pysty tekemään työtään hyvin, kun on pula sekä henkilöstöstä että palkasta.

Tanskanen kehuu Iida Rauman Finlandia-palkitun Hävitys-romaanin kertovan taidokkaasti, kuinka koulupäättäjät ovat kasvaneet vanhentuneiden normien alla.

– Jos yhteiskunta ei suhtaudu ihmisiin yhdenvertaisesti vaikkapa ihonvärin tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella, ei koulussa voi tehdä paremmin.

Tove Jansson, ykkösajattelija

Tove Jansson on ollut Riina Tanskaselle aina sekä ajattelijoista suurin että komiikan mestari, joka otti lisäksi kantaa niin ihmisoikeuksiin kuin hoivavastuuseen.

– Ruotsalainen, feminististen sarjakuvaesseiden piirtäjä Liv Strömquist on avannut silmäni sille, mitä sarjakuva voi olla, Tanskanen täydentää.

”Feministiajattelijat ovat yhteisöni.”

Hän kertoo oppineensa paljon mustilta feministisiltä klassikkoajattelijoilta, sellaisilta kuten Angela Davis, Audre Lorde ja bell hooks. Lisäksi rakkaita ovat feminismin kaanon ja historialliset kirjoitukset 1800-luvulta asti.

– Tykkään puurtaa yksin, mutta feministiajattelijat ovat ikään kuin yhteisöni. En tee työtäni yksin vaan heidän luomalleen perustalle.

Nyt Tanskasta miellyttää suomalaisnigerialaisen Minna Salamin Aistien viisaus -kirja, joka näkee länsimaisen viisauden ahtaana.

Tanskanen kehottaa etsimään tietoa mittausten lisäksi myös kehollisuudesta, tunteista, taiteista, esimerkiksi.

* Sarjakuvaruudut ovat Riina Tanskasen Tympeät tytöt -kirjan Naisen työ -osiosta.

Hannu Kaskinen

Hyvä lukija,  

Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema Lapsen Maailma -lehti on journalistisin periaattein toteutettava aikakauslehti, joka katsoo maailmaa uteliaan lapsen silmin. 

Tue Lastensuojelun Keskusliittoa (lskl.fi) sekä laadukasta journalismia tilaamalla Lapsen Maailma – joko diginä tai painettuna lehtenä. 

Ulla Siimes, päätoimittaja ja Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja  

Tilaa lehti itsellesi tai lahjaksi