Hyppää sisältöön

Tyttöjen omat sovellukset

Tietotekniikka ei saa olla vain poikien ja miesten juttu. Henrietta Kekäläisen järjestämissä pajoissa koodauksen saloihin tutustuvat nuoret naiset ja ala-asteikäiset lapset.
Julkaistu
Teksti Kirsi Riipinen
Kuvat Yu Shen
Tyttöjen omat sovellukset

Henrietta Kekäläinen selittää rakenteilla olevien laitteiden toiminnasta.

Mehackit.org on sivusto, josta Henrietta Kekäläinen, 24, innostuu juuri nyt. Eikä ihme, sillä se on hänen aikaansaannoksensa ja liittyy läheisesti toiseen yhtä lailla tärkeään projektiin: lasten tietotekniikkapajoihin. Sähköposteja ja twiittejä on lähtenyt tiuhaan tahtiin, kun hän on etsinyt sponsoreita lasten tapahtumiin. Pajoihin yritetään saada mahdollisimman monipuolista tekemistä liikkeentunnistamisleikeistä 3D-printtaamiseen. Sekä nettisivuston että työpajojen tarkoitus on innostaa lapsia kikkailemaan tietotekniikan ja yleisemminkin elektroniikan kanssa.

– Workshopit on tarkoitettu ala-asteikäisille lapsille, joten liian vaikeaksi ohjelmaa ei voi rakentaa. Muutama läppäri pitää kyllä olla, jotta voidaan kokeilla ohjelmointia. Jos hyvin käy, saamme myös robotteja paikalle.

Tarkoitus on, että vanhemmat voivat samaan aikaan istua seinän takana kahvilassa ja kuunnella paikalle kutsuttuja puhujia, jotka kertovat esimerkiksi siitä, miksi lasten on syytä tutustua tietotekniikkaan. Heille esitellään myös Henriettan koostama sivusto, jossa on lapsille mielekästä tekemistä.

Henrietta Kekäläinen selittää rakenteilla olevien laitteiden toiminnasta.

Henrietta Kekäläinen selittää rakenteilla olevien laitteiden toiminnasta.

Helsingistä Argentiinaan

Henrietta Kekäläinen on konkari tietotekniikan workshoppien pyörittäjänä, sillä hän kuuluu Rails Girls -yhteisön aktiiveihin. Liike on innostanut tyttöjä tietotekniikan saloihin vuodesta 2010. Linda Liukkaan ja Karri Saarisen aloittama liike on levittänyt pajojaan ympäri maailman Euroopasta Argentiinaan. Henrietta on ollut mukana kuvioissa lähes alusta asti. Hän oli työstämässä myös keväällä Espoossa pidettyä Rails Girls -pajaa. Tulijoita oli jälleen enemmän kuin mukaan mahtui. Ilmaisilla viikonloppukursseilla tutustutaan muun muassa koodaukseen ja sovellusten tekemiseen. Tuo maailma on ollut hyvin miesvaltainen, ja tämän Rails Girls haluaa muuttaa.

– Ajatuksemme on, että myös tytöillä tulee olla mahdollisuus rakentaa nettiä, eikä vain kopioida muiden tekemisiä. Työkaluja kyllä on.

– Tekniikan osaaminen ja hallitseminen mielletään vaikeaksi ja yksinäiseksi matemaattiseksi puurtamiseksi. Miksi, kun se voi olla tosi hauskaa yhdessä tekemistä?

Myös tytöillä tulee olla mahdollisuus rakentaa nettiä.

Työpajoissa saa käytännöllistä pohjatietoa, eikä tyhmiä kysymyksiä ole. Koodaus tulee tutuksi, ja halukkaat pääsevät opettelemaan nettisovellusten tekoa. Pienissä ryhmissä opitaan yhdessä ja tarvittaessa saadaan apua. Tyttöjen tekemiin sovelluksiin tulee usein käytännönläheinen ja arkinen näkökulma. Alun perin ajatuksena oli järjestää aiheesta kiinnostuneille tytöille yksi työpaja, mutta sen suosio osoitti, että niitä tarvitaan lisää. Kaikkialla. Nuorten naisten projektit on huomattu myös kansainvälisessä mediassa. Henrietta oli itse viimeksi Wired-lehden haastattelussa, ja Rails Girls on noteerattu myös esimerkiksi Forbesissa.

Lisää radikaaleja pioneereja

Henrietta on Rails Girlsissä toimiessaan pohtinut paljon, miksi tekniikka houkuttaa poikia ja tytöt hakeutuvat muualle. Hänen on vaikea uskoa, että olisimme syntymästämme asti teknologia- tai ei-teknologiaorientoituneita. Päinvastoin.

– Lapset ovat ennakkoluulottomia, heidät saa helposti innostumaan.

Mutta mikä mättää? Henrietta on miettinyt, miten paljon vaikutusta valintoihimme on roolimalleilla ja perinteisellä kasvatuksella: tytöt pannaan kuuntelemaan, istumaan ja tottelemaan, kun pojat mennä koheltavat Lepakko- ja Supermiehinä. Työelämässä tytöistä tulee erinomaisia keskitason johtajia, pidemmälle ei päästä tai edes uskalleta yrittää.

– Meillä ei ole ollut esimerkkejä radikaaleista naispioneereista, joilla piisaisi riskinottokykyä ihan muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta.

Olisiko maailma sitten erilainen, jos tytöt rynnistäisivät näkyvämmin esiin? Henrietta uskoo, että olisi. Mutta naisten lisäksi teknologiaa rakentamaan pitäisi saada muitakin ryhmiä. Monikulttuurisuus ja monimuotoisuus rikastuttaisivat yhteisöjä ja yrityksiä; nykyään tekijät ovat kaikki samasta muotista.

Netin uusi maailma

Mikä saa nuoren ja lahjakkaan opiskelijan tekemään ilmaista työtä ja houkuttelemaan muita mukaan teknologiaa oppimaan?

Tytöt kokeilevat Mindstorm-robotteja.

Tytöt kokeilevat Mindstorm-robotteja.

– Tämä on älyttömän motivoivaa. Kun on itse sataprosenttisen kiinnostunut ja innostunut jostakin, sen eteen rakentaa ohjelmaa vaikka yötä myöten.

Niin käy myös todellisuudessa. Edellisenä yönä aika vierähti kuin huomaamatta aamukolmeen Linda Liukkaan kanssa Skypessä. Linda asuu nykyään New Yorkissa, joten öinen skypetys selittyi osin myös aikaeron takia. Projektit ovat vieneet mukanaan niin, että kauppatieteen, tekniikan ja yrittäjyyden opiskelut vaihto-oppilaana Aalto-yliopistossa ovat välillä kärsineet, mutta kokemusta koulun ulkopuolelta on monipuolisesti. Henrietta Kekäläinen on kiertänyt maailmaa, ollut harjoittelijana muun muassa ulkoministeriössä ja tehnyt töitä hovimestarina.

Tekniikan avulla voi tehdä huikeita asioita.

– Teknologiaan haksahdin, kun pääsin käymään Silicon Valleyssä. Se oli minulle uusi maailma ja tajusin, että tekniikan avulla voi tehdä huikeita asioita. Netti on avain meidän maailmaamme, ja meidän on mahdollista vaikuttaa tuohon maailmaan.

Piilaakso osoitti myös, että keräämällä tietoa ja kokeilemalla voi kuka tahansa tehdä melkein mitä vain.

– Moni ajattelee, että teknologian osalta mahdollisuudet menivät ohi, ettei enää ehdi mukaan sen vauhtiin. Mutta ei se niin mene, koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa.

Henrietta toivoo, että teknologiasta ei annettaisi lapsille vierasta tai luotaantyöntävää käsitystä. Sellaiset ennakkoasenteet, kuten että matikka ja tekniikka ovat enemmän poikien juttu, pitää viimeistään nyt haudata.

– Monen mielestä esimerkiksi 3D-printtaus on vain hauska juttu. Olin kuitenkin mukana tilaisuudessa, jossa näytettiin, kuinka lääkäri pääsi harjoittelemaan aivoveritulppapotilaan leikkausta 3D-mallilla. Uskomattomia asioita on aivan oven takana.

Aamu ilman konetta

Lapsille ja heidän vanhemmilleen tarkoitettu Mehackit-sivuston koostaminen on ollut työläämpää kuin Henrietta alun perin ajatteli. Onneksi on verkosto, jonka puoleen kääntyä ja kysyä neuvoa. Juuri tuon verkoston ja Rails Girlsien takia opintojen lykkääntyminen ei juuri harmita. Uusia tuttavuuksia on tullut valtavasti, ja heistä monesta hänelle tärkeitä ihmisiä. Erityisen ilahduttavaa Henriettan mielestä on, että kehittyvien maiden naisia on ilmoittautunut mukaan toimintaan. Heillä on valtava halu oppia alaa.

Aina silloin tällöin Rails Girlsin pajojen vetäjiltä kysytään, miksei mukaan huolita poikia. Henrietta vakuuttaa, ettei poikia potkita ulos, mutta pajat on luotu tietylle ryhmälle. Materiaali on joka tapauksessa avointa kaikille (guides.railsgirls.com). Pajoissa on tietysti se hyvä puoli, että asioita opiskellaan kasvotusten, välillä syödään donitseja ja nauraa rätkätetään.

– Paljon puhutaan siitä, miten kauheaa on, kun istumme sisällä ja syrjäydymme. Todellisuudessa olemme hyvin sosiaalisia ja aktiivisesti verkostoituneita.

Miten kauan selviäisit itse ilman konetta ja virtuaalisia kontakteja?

Vera viettää hetken lukunurkkauksessa, koska hän oli muita nopeampi rastilla.

Vera viettää hetken lukunurkkauksessa, koska hän oli muita nopeampi rastilla.

– Vieroitusoireita tulisi todennäköisesti aika pian. Toisaalta minun ei ole yhtään vaikea olla esimerkiksi maalla ja tehdä aivan muita juttuja.

Välillä Henrietta tosin pitää taukoa, kaikesta virtuaalisuudesta tulee yliannos. Näin kävi viimeksi viime syksynä, kun hänellä oli kaikkiaan neljä Twitter-tiliä ja lukuisia sähköpostiosoitteita. Viestejä vyöryi ties mistä.

– Olen oppinut vähintään sen, ettei aamua kannata aloittaa lukemalla meilejä sängyssä heti herättyä. Aamun hetket ovat hirmu tärkeitä, ne määrittävät, miten päivä lähtee käyntiin.

Siis ensin keitetään kahvit, luetaan pari sivua kirjaa ja tehdään vaikka joogaliikkeitä. Tiivis suhde tekniikkaan on vaikuttanut siihen, että Henrietta Kekäläinen on oppinut arvostamaan fyysisiä asioita: käsinkudottu villapaita on mahtava, ja postilaatikkoon tullut kortti ilahduttaa valtavasti. Hän harrastaa myös lenkkeilyä ja partiota. Seuraava Mehackit-lasten teknologiapaja järjestetään 23.11. Espoossa. Paja on tarkoitettu 6–11-vuotiaille lapsille. Tuolloin tutustutaan robotiikkaan, elektroniikkaan ja teknologiaan. Päivän aikana tarjoillaan välipala. Hinta 35e. Ilmoittautuminen ja lisätietoja

mehackit.org/