Tytöt ottavat asiat raskaasti – ja ahdistuvat
Teen girl in depression at the wall
Tällä hetkellä 7 %:lla norjalaisista 15–17-vuotiaista tytöistä on diagnosoitu jokin mielenterveyden häiriö, ja 18–20-vuotiailla luku on 9 %. Häiriöistä yleisimpiä ovat ahdistuneisuus, depressio, syömishäiriöt sekä kouluun tai perhe-elämään liittyvät sopeutumisvaikeudet.
Pojilla ei havaittu vastaavaa psyykkisten häiriöiden lisääntymistä – mikä ei tarkoita sitä, etteivätkö pojatkin niistä kärsisi. Heillä häiriöt alkavat kuitenkin jo ennen puberteettia. Esim. ADHD:n, autismin ja Touretten syndrooman riski on pojilla suurempi kuin tytöillä.
Raportin julkaisseen tutkimuslaitoksen osastonjohtajan Anne Reneflotin mukaan tyttöjen henkisten häiriöiden lisääntymisen syytä ei tiedetä. Aivan varmoja ei olla siitäkään, onko häiriöiden esiintyvyyden kasvu todellista vai kertovatko luvut avoimuuden lisääntymisestä ja seurannan tarkentumisesta.
Oslon Metropolitan-yliopiston tutkija Anders Bakken uskoo psyykkisten häiriöiden määrän kasvun olevan aitoa, mutta varoittaa sekoittamasta ohimeneviä mielialaongelmia vakaviin mielenterveyden häiriöihin.
Ohimenevät mielialaongelmat ovat eri asia kuin vakavat mielenterveyden häiriöt.
Joka neljäs teini-iän keskivaihetta elävä tyttö potee unettomuutta, ahdistuneisuutta tai stressiä siinä määrin, että esim. koulunkäynti kärsii siitä jonkin verran. Häiriöt muuttuvat silti harvoin pitkäkestoisiksi sairauksiksi.
Tytöt ottavat Bakkenin mukaan asiat poikia raskaammin niin koulussa kuin perhe- ja ystäväpiirissäkin. Teinipojat osaavat väistää itseensä kohdistuvat paineet – niin ulkonäköön liittyvät kuin muutkin – teinityttöjä vikkelämmin, mikä saattaa osaltaan pienentää poikien mielenterveysriskiä. Toisaalta pojat joutuvat tyttöjä useammin tekemisiin väkivallan ja rikosten kanssa.
>Body-image pressure, school and worries make more girls mentally ill. KILDEN, maaliskuu 2018.
Lue painetusta lehdestä myös neljäs Tutkittua tietoa -artikkeli Dieselmoottorien päästöt aiheuttavat lapsuusiän astmaa.
