Toimiva vuorovaikutus vauvaan ei ole itsestäänselvyys

Äidin positiivinen mielenterveys sekä raskaus­aikana saatu sosiaalinen tuki vaikuttavat tutkitusti myönteisesti ­lapsen kognitiiviseen kehitykseen.

Äiti saattaa kuitenkin pysähtyä ajattelemaan tunneyhteyttä syntyvään vauvaan vasta raskauden loppuvaiheessa. Synnytyksen jälkeen arki voi olla suorittavaa huolehtimista, eikä äidillä ole voimavaroja tunnistaa, millaista on aito vuorovaikutus vauvan kanssa. Toisinaan elämäntilanne tai mielenterveyssyyt heikentävät yhteyttä.

Lahden Diakoniasäätiön ­Vauvan Taika -hanke ja siinä kehitetty Hoivaa ja leiki -menetelmä pyrkivät monenlaisten tunteiden normalisointiin ja sanoittamiseen, kertoo Lahden Diakoniasäätiön perhepalvelupäällikkö Sara Roth.

Hän kehottaa vanhempia ­tuomaan neuvolassa rohkeasti esille, jos tunneyhteyden muodostaminen vauvaan on vaikeaa. ­Keinoja tilanteen korjaamiseen löytyy, eikä asiasta kannata syyllistyä.

Hoivaa ja leiki -menetelmän avulla äidin ajatukset kiinnitetään huomaamaan vauvan näkökulma ja erottamaan oma tunne vauvan tunteesta. Hankkeen näkyvin muoto on ryhmätoiminta, joka alkaa raskausaikana ja jatkuu ­siihen saakka, kunnes vauva on noin puolivuotias.

Lisäksi toimintaan sisältyy yksilötapaamisia perheen kanssa. Mukaan tullaan neuvolan ­vinkistä. Toiminta on levinnyt ympäri ­Suomen.

Tapaamisissa harjoitellaan toisen asemaan asettumista. Äiti saattaa olla hermostunut, mutta vauva ei tunne samalla tavalla. Jos äiti puolestaan kokee, että vauva on hyvin levoton, ohjaajat saattavat todeta, että heidän mielestään vauvalla onkin hyvä olla, Roth toteaa.