Terveellisempää kuin kalja
Sara Klemelä, 7, ja Hermanni Laitinen, 8, eivät ole kovia kahvinjuojia.
– Juon pääasiassa maitoa ja vettä, Sara sanoo.
Hermanni nyökyttelee vieressä.
– Niin mäkin. Limsaa en juo kovin usein.
– Maito maistuu hyvältä. Se on vähän makeaa.
– Ja vahvistaa luita!
Luokkatoverit tietävät, että maitoa saadaan lehmiltä. Se onkin sitten vähän monimutkaisempaa, miten maito tulee kauppaan.
– Ei siellä ainakaan ole mitään lehmää, jota lypsettäis. Ehkä maito jotenkin vain tuodaan sinne, Sara arvelee.
– On olemassa myös vuohenmaitoa. Ja hevoseltakin voi saada maitoa, ainakin jos sillä on pikkuinen varsa. Se emohevonen ruokkii sitä.
Koulussa ei aina ole ollut maitoa tarjolla.
Koulumaitopäivä 24.9.
– Oppilaat toivat silloin pullossa maitoa kotoa.
– Se on ollut aika hyvä tapa, Hermanni miettii.
– Varsinkin, jos saisi tuoda mukanaan myös sellaiset ruuat, joista pitää.
Jos näin olisi, molemmat ottaisivat kouluun joka päivä evääksi makaronilaatikkoa.
– Sitten kyllä voisi mennä nukkumaanmeno vähän myöhään, kun pitäisi tehdä ne ruuat ensin valmiiksi, Sara miettii.
Kaverukset kertovat, että maidosta voi valmistaa monia tuotteita.
– Maidosta tehdään viiliä, juustoa ja jugurttia, Sara luettelee.
– Ja kermaa, Hermanni lisää.
Jos juo liikaa kahvia, tulee huono olo.
– Maito on terveellisempää kuin kahvi. Kahvi on terveellisempää kuin kalja. En ole kyllä sitä juonut, mutta tiedän, Sara sanoo.
– En ole minäkään, Hermanni sanoo.
– Olen kuullut, että tulee huono olo, jos juo liikaa kahvia, Hermanni lisää.
– Ja jos sitä juo liian myöhään, ei saa nukutuksi. Kieriskelee vain sängyssä.
Kun olen ollut kipeä, olen juonut teetä.
– Tee on vähän erilasta. Silloin, kun olen ollut kipeä, olen juonut teetä, Sara kertoo.
– Juhlissa yleensä juodaan kahvia tai silloin, kun joku tulee kylään.
Juhlat ovat mukavia arjen lomassa, mutta luokkatoverin tilanne hieman pohdituttaa.
– Meidän luokalla on yks Alpo, jonka syntymäpäivä on jouluaattona!
”Kohtuullisesti käytettynä kahvi on ihmisen terveydelle neutraali tai jopa hyödyllinen juoma. Kahvi on yritetty aika ajoin leimata epäterveelliseksi, mutta sen hyvät vaikutukset on havaittu jo varhain.”
Sara ja Hermanni käyvät Sunan koulua Espoossa. Heidän luokassaan on 23 oppilasta.
– Mutta kolmosia on yli 30! Meidän luokassa on aina rauhallista ja mukavaa, ellei sitten ole sijaista.
– Jos tulee sijainen, niin kaikki menee sekaisin.
Molemmat laulavat koulun kuorossa. Sen lisäksi Sara harrastaa partiota ja Hermanni sählyä.
Koulunkäynti sujuu, tosin lisää haasteita kaivattaisiin.
– Toivottavasti tokalla tulee toisenlaista. Matematiikan kirjan laskut ovat aivan liian helppoja.
– Mä odotan, että tulee kertolaskuja, Sara sanoo.
– Mun kaveri kertoi, että ne alkaa vasta kolmosella, Hermanni huokaa.
”Jo 1900-luvun alussa suomalaiskodeissa oli kolme kahvihetkeä: juotiin aamu-, päivä- ja iltakahvit. Suomi on itse asiassa maailman ainoa maa, jossa työpaikalla on pidettävä kahvitaukoja.”
Sekin on opittu, mitä tarkoittaa, jos jollakulla kahvihammasta kolottaa. Silloin pitää ratkaista ongelma nopeasti, esimerkiksi löytää kahvila.
Kansainvälinen kahvipäivä 29.9.
– Mun papalle käy usein niin. Kerran kun papan piti tulla mun seuraksi, hän vei mummin ensin töihin. Sitten pappa kävi välillä ABC:llä kahvilla ja sen jälkeen tuli mun luokse. Se auttoi asiassa.
– Kävihän opellekin niin, Sara muistaa.
– Joo, kun me oltiin Huimalassa, se ei voinut siellä juoda kahvia. Sitten meillä oli yksi käsityötunti retken jälkeen, ja ope joi silloin.
Lisukkeetkin tunnetaan.
– Kahviin laitetaan maitoa ja sokeria.
Kuitenkin tieto siitä, että joku laittaa kahviinsa kermaa, hämmästyttää keskustelijoita.
– Kermaa! En ole kuullutkaan. Kermastahan tehdään vaahtoa ja sitä laitetaan syntymäpäiväkakun päälle, Hermanni ihmettelee.
Kahvin valmistumisprosessiinkin on tutustuttu.
– Kahvi tehdään kahvinpavuista. Ne kasvaa jossain tosi kaukana täältä. Pavut jauhetaan semmosessa ihmekahvimyllyssä. Sitten se keitetään, voi olla vaaleeta tai tummaa kahvia, Hermanni kertoo.
– Mun papalla on kaksi kahvinkeitintä ja kahvimylly, hän lisää.
>Kursivoidut lainaukset kirjasta Petri Nieminen–Terho Puustinen: Kahvi – suuri suomalainen intohimo. Tammi 2014.
