Tekoäly – ystävä vai vihollinen?
Amerikkalaisissa kouluissa on levinnyt epidemia, jossa tekoälyn syväväärennöstyökalujen avulla ”riisutaan” luokkatovereita ja levitetään heistä väärennettyjä alastonkuvia ja -videoita sosiaalisessa mediassa (nytimes.com).
– Se on musertavaa ja häpäisevää, vaikkei kyse olekaan aidosta kuvasta tai videosta, sanoo Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) mediakasvatuksen asiantuntija Rauna Rahja.
Se on myös vakava esimerkki siitä, miten tekoälytyökalut voidaan valjastaa ikäviin, loukkaaviin ja haitallisiin tarkoitusperiin.
MLL puhuu ”sinisen valon sukupolvesta” (mll.fi), jonka mediakasvattamisessa vanhemmilla on yhä suurempi haaste. Avointen työkalujen myötä tekoäly on tullut hyvin nopeasti myös lasten saataville.
Sinisen valon sukupolvi tarvitsee apua!
– Kehityksen vauhti vain kiihtyy, emmekä ole vielä nähneet läheskään kaikkea, mitä on kehitteillä. Tekoäly antaa työkaluja ideointiin ja luovuuteen, ja lapsilla on oikeus osallistua ja ilmaista itseään. Aikuisten tehtävä on varmistaa, että lapset ja nuoret osaavat käyttää työkaluja eettisesti.
Rahjan mukaan isoin vastuu kuuluu kuitenkin lainsäätäjille ja teknologiayrityksille itselleen.
Uhkana kaninkolot
Sosiaalinen media hallitsee isoa osaa lapsen ja nuoren arjesta ja vertaissuhteista. Algoritmit määräävät, mitä videoita lapset katsovat, mitä uutisia he näkevät ja millaista sisältöä kuluttavat.
– Tekoäly seuraa tarkkaan ihmisten käyttäytymistä alustalla, vie yhä syvemmälle yksipuoliseen syötteeseen ja pahimmillaan vääristää kuvaa maailmasta. Se tapahtuu vaikkapa TikTokissa nopeasti.
Ei ole helppoa aikuisenkaan huomata, miten se tapahtuu – saati lapsen, joka ei vielä osaa hahmottaa erilaisten näkökulmien, mielipiteiden ja kokemusten kirjoa.
Rauna Rahjan mukaan uhkana ovat algoritmien ja tekoälyn tuottamat ”kaninkolot”, joita esiintyy Lewis Carrollin Liisan seikkailut ihmemaassa -lastenromaanissa vuodelta 1865. Kun Liisa putoaa kaninkoloon, todellisuus vääristyy kummalliseksi.
– Tekoäly voi tuottaa vinoutuneita tai syrjiviä näkökulmia korostavia sisältöjä ja tarjota niitä normeina. Se voi johtaa ääriajatteluun, jossa harmaan sävyt unohtuvat.
Ääriliikkeet käyttävät hyväkseen väärän tiedon levittämistä ja syväväärennettyjä videoita värvätäkseen lisää seuraajia.
– Syväväärennökset haastavat medialukutaitoamme. Mihin voi luottaa? Mikä on totta, mikä manipuloitua? Aikuisenkin on vaikea erottaa syväväärennettyjä videoita todellisista.
Voiko tekoäly-ystävään luottaa?
MyAI vastaa kysymyksiin niin todentuntuisesti ja empaattisesti, että lapsi voi alkaa pitää sitä oikeana ystävänään. Näin lapsi alkaa jakaa itsestään yhä enemmän tietoa, jota voidaan käyttää hänen profilointiinsa ja kohdennettuun mainontaan.
– Se tuntee lapsen verkostot ja mieltymykset ja voi keskustella tämän kanssa sen pohjalta, mitä lapsi on palvelussa tehnyt. Missä määrin lapsi pystyy erottamaan, mitkä ovat hänen omia ajatuksiaan ja mitkä tekoälysovellusten tarjoamia näkökulmia? Oman kriittisen harkinnan harjoittelu on entistä tärkeämpää. (barnevakten.no).
MyAI voi myös antaa harhaanjohtavia tietoja kuten tekoäly muutenkin. Tehdyissä testeissä se tuntui ”unohtavan” nopeasti, että keskustelee alaikäisen kanssa. Siksi amerikkalaisvanhemmat ovat vaatineet sille 18 vuoden ikärajaa.
Tekoälyn tuottamaan sisältöön merkintä
Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirasto Europolin raportin mukaan jopa 90 prosenttia median sisällöstä tulee olemaan tekoälyn luomaa vuoteen 2026 mennessä.
Euroopan unionin tekoälysäädös on maailman ensimmäinen yritys suitsia tekoälyä. Siinä tekoälyjärjestelmät ja -mallit saavat riskiluokituksen ja osa niistä kielletään kokonaan. Sisältöä tuottavan generatiivisen tekoälyn, kuten ChatGPT:n, tulee noudattaa EU:n avoimuusvaatimuksia. Kuluttajille on kerrottava, milloin sisältö on tekoälyn tuottama. Lisäksi laittoman sisällön tuottaminen olisi estettävä. (europarl.europa.eu)
Rauna Rahja pitää päätöstä merkittävänä.
– Tekoälyn avulla voidaan luoda upeita juttuja, mutta läpinäkyvyys on tärkeää. Pysyyköhän lainsäädäntö myös yksittäisten ihmisten tuottaman sisällön perässä?
Rahja toivoo, että julkishallinnon lapsiin ja perheisiin liittyvässä päätöksenteossa tekoälyä hyödynnettäisiin vastuullisesti, eettisesti ja läpinäkyvästi.
– Esimerkiksi opiskelu- ja työpaikkojen valintaprosessien tulisi olla huolellisesti suunniteltuja, jotta tekoäly toimii oikeudenmukaisesti ja reilusti. On tärkeää, että tekoälysovellusten kehittäjät ajattelevat vastuullisesti lasten näkökulmasta.
Mitä vanhemmat pelkäävät?
IT-tradenomi Eemil Nero selvitti Pelastakaa Lapset ry:n tilaamassa lopputyössään vanhempien näkemyksiä tekoälystä ja sen vaikutuksista lapsiin (theseus.fi) . Kyselytutkimukseen vastasi 832 vanhempaa syyskuussa 2023.
Iso osa heistä oli huolissaan tekoälystä ja sen vaikutuksista lastensa hyvinvointiin, oikeuksiin ja koulumenestykseen. Erityisesti heitä huolettivat riskit lasten yksityisyydelle ja turvallisuudelle.
– Koska vanhemmat suhtautuvat jo valmiiksi epäluuloisesti tekoälyyn, he tarvitsevat enemmän tietoa siitä, mitä tekoälyn uhat ovat ja miten niihin voi varautua.
Rahjasta EU:n tekoälysäädös on hyvä avaus.
– Teknologioita kehittävät yritykset tarvitsevat raamit, ja lasten suojelemisen täytyy olla ehdotonta.
Pidetään kaikki lapset mukana!
Digitaalisesta osaamisesta on tullut nykymaailmassa niin tärkeää, että se vaikuttaa jo lasten ja nuorten yhdenvertaisuuteen. Jokaisella on oikeus osata toimia tässä teknologisoituvassa yhteiskunnassa.
– Kukaan ei synny automaattisesti taitavaksi, mutta kaikilla perheillä ei ole samanlaisia resursseja tai voimavaroja auttaa lapsia digimaailmassa luovimiseen. Perheet tarvitsevat apua mediakasvatukseen. Siksi koululla on tärkeä rooli, sanoo Rauna Rahja.
Tulevaisuudessa digimediataidot ovat tärkeitä koulutuksessa ja työelämässä mutta myös arjessa.
– Kun vuorovaikutuskin alkaa olla digitaalista, miten ilmaista itseään? Lapsi ja nuori vasta harjoittelee, miten kommunikoida toisten kanssa. Jos siihen ei saa opastusta, riski ulkopuolelle jäämiseen kasvaa.
On tärkeää selvittää, mitä lapsi itse ajattelee tekoälystä.
Rahja on huomannut vanhempien kiinnittävän koko ajan enemmän huomiota sovellusten ja alustojen turvallisuuteen. Hän toivookin, että vastuulliset teknologiayritykset erottuvat edukseen.
– On tärkeää, että kodeissa ja kouluissa kysytään, mitä lapset ja nuoret itse ajattelevat tekoälystä ja millaisia kokemuksia heillä siitä on. Miten luotettavaa tietoa se välittää? Miten se vaikuttaa sosiaalisiin suhteisiin ja millaisia ihanteita se tarjoaa?
Rahja muistuttaa, että lapset ja nuoret luovat tulevaisuuden digitaaliset ympäristöt ja työkalut.
– Millaiset eväät ja eettiset ohjeistukset annamme heille? Toivottavasti sellaiset, joilla voidaan luoda parempaa digitaalista maailmaa.
Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
Tekoälyopas kasvattajille
Faktabaari on tänä vuonna 10 vuotta täyttävä riippumaton faktantarkistuspalvelu ja kriittisen medialukutaidon puolestapuhuja. Sen takana on Avoin yhteiskunta ry (faktabaari.fi).
Faktabaarin ilmainen AI-to-hittipeli (peli.faktabaari.fi) on loistava keskustelunavaaja, kun haluaa jutella nuoren kanssa tekoälystä. Pelissä voi kokeilla, tunnistaako aidon kuvan tekoälyn luomien kuvien joukosta.
Faktabaari tarjoaa verkossa ilmaiseksi yli 75-sivuisen tekoälyoppaan:
Digitaalinen Informaatiolukutaito AI-oppaaseen (faktabaari.fi)
Kommentit (0)