Tapio Räty kannattaa yllätystarkastuksia lastensuojelulaitoksiin
Keväällä 2018 eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian esittelijäneuvos Tapio Räty aloitti kollegansa Riikka Jacksonin kanssa yllätystarkastukset vaativan sijaishuollon laitoksiin.
Ensin työpari esittäytyi sijoitetuille lapsille ja kysyi, haluaisivatko he jutella. Puhetyyli oli rento, päällä oli puvun sijasta ”normireleet”. Ensivaikutelma oli tärkeä. Räty tiesi, että lapset skannaavat aikuisen kymmenessä sekunnissa.
Ja lapset puhuivat, Rädyn mukaan jopa 99-prosenttisesti. He kertoivat mielivallasta ja nöyryyttämisestä, kuten riisuttamisista ja eristämisistä. Ne kirjattiin muistiin ja myöhemmin tarkastuspöytäkirjaan. Ei hallinnon kielellä vaan siten, että jokainen lukija näkisi mielessään, mitä lapsi oli kokenut.
Vasta sen jälkeen työpari siirtyi perinteiseen kahvittelutarkastukseenj: istui alas laitoksen johdon kanssa ja selasi papereita.
Tarkastusraporteilla oli vaikutusta. Räty kertoo, että toimittajat alkoivat kirjoittaa lasten kohtelusta. Kunnat kehittivät tarkastustoimiaan, aluehallintovirasto sai lisää rahoitusta. Pykälät rajoitustoimenpiteiden jälkiselvittelystä ja hyvää kohtelua koskevasta suunnitelmasta lisättiin lastensuojelulakiin vuonna 2020. Tärkeintä oli, että useat laitokset muuttivat käytäntöjään.
Räty sai syytösryöpyn niskaansa.
– Laitoksista sanottiin, että olin tuhonnut lastensuojelun. Töissäkään ei herunut tukea.
Ensivaikutelma oli tärkeä. Räty tiesi, että lapset skannaavat aikuisen kymmenessä sekunnissa.
Ennen yllätystarkastuksia eduskunnan oikeusasiamiehen käsiteltäväksi tuli noin viisi lasten kantelua vuodessa. Vuosina 2019–2023 lasten kanteluja ratkaistiin vuosittain jo sata. Rädyn tehtävänä oli ottaa ne vastaan ja tehdä ratkaisuehdotukset.
– Lapsi saattoi kirjoittaa rivin tai kaksi huonosta kohtelusta, jolloin laitoin tekstarin, että saanko soittaa. Saatoin jutella lapsen kanssa tunnin tai ylikin, kirjoitin keskustelusta muistion ja liitin sen suullisena täydennyksenä kanteluun.
Kerran soitti tyttö, joka halusi tehdä kantelun, muttei sanojensa mukaan osannut kirjoittaa. Räty ehdotti videon lähettämistä. Sen tyttö tekikin.
Kesällä 2021 Räty alkoi itsekin esiintyä lyhytvideoissa. Ensin Tiktok-sossut Camilla Jokela ja Maija Haapala pyysivät häntä kertomaan oikeusasiamiehen työstä ja kantelun laatimisesta. Yhteistyö jatkui kuukausittaisella Tapsalivellä, jonka tarkoitus oli lisätä lasten tietämystä oikeuksistaan. Tapsalive päättyi elokuussa 2025.
Räty ottaisi laitosten tarkastuksiin mukaan myös kokemusasiantuntijoita.
Tapio Räty on 67-vuotias. Hän on koulutukseltaan juristi. Työura alkoi Helsingin kaupungin sosiaalivirastosta, jossa hän aluksi peri elatusmaksuja, ja päättyi oikeusasiamiehen kansliaan, josta hän jäi vuoden 2026 alusta eläkkeelle esittelijäneuvoksen virasta.
Hän on ollut mukana valmistelemassa lastensuojelu-, sosiaalihuolto-, vammaispalvelu- ja toimeentulotukilakia. Lastensuojelussa pykälien tulkinta ja soveltaminen on vaikeaa, hän sanoo.
Hänestä lastensuojelussa pitäisi panostaa alku- ja loppupäähän eli ennaltaehkäisevään työhön, perheen jälleenyhdistämiseen ja jälkihuoltoon.
Oikeusasiamiehen kanslian yllätystarkastukset laitoksiin loppuivat käytännössä koronavuosiin. Hänestä niitä olisi syytä jatkaa. Mukaan voisi ottaa kokemusasiantuntijoita, jotta lasten ääni tulisi vielä paremmin kuuluville.