Kun Taika sairastui anoreksiaan ja ahdistui, sirkus auttoi eteenpäin

Voisiko sirkus olla hiljainen, hajuton ja väritön? Useimmat nauttivat sirkuksen valoista ja äänistä, mutta aistiyliherkille ne voivat olla liian kuormittavia. Miten siis tehdä sirkusharrastuksesta mahdollisimman esteetön? Tähän Sorin Sirkuksen vastaava tuottaja Katja Tuuli on pyrkinyt löytämään ratkaisuja.

Tampereella vuonna 1985 perustetun Sorin Sirkuksen toiminnassa yhdistyy nuorisotyö, ­sirkustaiteen opetus ja esitystoiminta. Viime syksynä pilotoitiin ensimmäiset kirjavan sirkuksen ryhmät, jossa huomioidaan lasten erityisherkkyyksiä. Kirjava sirkus on sosiaalisen sirkuksen toimintaa, jonka tavoitteena on tukea lasten ja perheiden hyvinvointia.

Kirjavassa sirkuksessa tuntien suunnitteluun käytetään tavallista enemmän aikaa, jotta tukea tarvit­sevien tarpeet tulevat huomioi­duksi. Tunnilla on läsnä kahden ohjaajan lisäksi sirkustaustainen sosionomi. Varsinainen opetus on teknisesti ja taiteellisesti yhtä tasokasta kuin muissakin ryhmissä.

Tasapainoilua ja taikatemppuja harjoitellessa vahvistuvat myös sosiaaliset taidot. Vaikka kommunikointi tai toisten huomioiminen tuottaisi haasteita, ihmispyramidia rakentaessa jokaiselle löytyy paikka ja jokaista tarvitaan.

Katja Tuuli on huomannut, kuinka valtava merkitys harrastuksen tarjoamalla yhteisöllä on.

– Olemme edelleen pohjimmiltamme niitä tyyppejä, jotka ovat istuneet leirinuotioiden ­ympärillä kivikaudelta asti. Taide kerää ­ihmiset yhteen.

”Resilienssi kasvaa, kun huomaan olevani ihan hyvä tyyppi silloinkin, kun epäonnistun.”

Sirkusharrastuksen voi aloittaa jo vauvana yhdessä vanhemman kanssa. Silloin se vahvistaa kehon hahmottamista, motoriikkaa ja varhaista vuorovaikutusta.

Isommille lapsille sirkus ­tarjoaa ympäristön, jossa on ­turvallista tuoda esiin tunteitaan ja oppia huomioimaan myös muiden ­tunteet.

Nuorten kanssa Sorin ­Sirkus tekee kansainvälistä yhteistyötä, jossa on muun muassa etsitty keinoja vaikuttaa myönteisesti ­maailmaan. Samalla on vahvistunut ajatus siitä, että itsellä ja omilla teoilla on merkitystä.

Eräässä nuorisovaihdossa tehdyssä kyselyssä yli 90 ­prosenttia nuorista kertoi, ettei selviäisi ilman sirkusta. Se on keino ilmaista itseä ja ajatuksia, joille ei välttämättä muuten löydy sanoja tai tilaa.

Sirkustemppuja hyödyntävät työssään myös monet toiminta- ja fysioterapeutit. Motoriikan harjoittelu kynällä voi olla tylsää, mutta jonglöörausta harjoitellessa taidot karttuvat kuin vahingossa.

HUSissa on meneillään kolmivuotinen hanke, jossa musiikki- ja kuvataideterapian ­tarjontaa ­pyritään laajentamaan lasten ­erikoissairaanhoidon potilaille. Taideterapiaa hyödynnetään muun muassa pitkittynyttä kipua potevien ja syöpää sairastavien lasten ja nuorten hoidossa.

Palliatiivisessa ja saattohoidossa olevien lasten ja nuorten perheissä musiikkiterapeutti on tehnyt kotikäyntejä. Taideterapian tarjontaa on laajennettu HUSissa myös lasten psykiatrian osastoille.

Sorin Sirkuksen ­ohjaajat ­käyvät viikoittain ­Tampereella lasten­sairaalan osastoilla, sairaala­huvipuistossa ja lasten ja nuorten ­psykiatrisella osastolla piristämässä potilaiden arkea.

Sorin Sirkuksen kohdalla kyse ei ole hoitomuodosta vaan menetelmästä, kehollisesta ja yhteisöllisestä toiminnasta, joka tukee hyvinvointia.

– Taidelähtöinen ­työskentely voi vahvistaa kehotietoisuutta, itsesäätelykykyä, empatiaa ja osallisuutta, koska se ­tapahtuu yhteisessä tilassa ja jaetussa ­kokemuksessa ilman, että osallistujia määritellään potilaiksi.

Vuorovaikutus toisten kanssa auttaa näkemään itsensä ­toisen ­silmin. Se voi tukea henkistä ­jaksamista ja olla siten alku myönteiselle muutokselle.

Kaislaa viehättää sirkuksessa kilpailun puuttuminen. Jokainen saa loistaa omilla vahvuusalueillaan..

Katja Tuuli on tehnyt nuorisotyötä teatterin ja sirkuksen keinoin pian 25 vuotta. Kymmenen viime vuoden aikana lasten ja nuorten hyvinvointi on hänen mielestään romahtanut.

– Haasteet ovat paljon suurempia kuin ennen: itsetuhoisuutta, masennusta ja uupumusta. Välillä olo on tosi avuton. Yritämme parhaamme mukaan etsiä välineitä ja keinoja nuorten auttamiseksi. Usein ei kuitenkaan ole paikkaa, johon voisimme hädässä olevia nuoria ohjata.

Katja Tuuli palaa yhteisön merkitykseen. Sirkuksessa lapset ja nuoret saavat kuulua ja heiltä kysytään kuulumisia. Sirkus on myös paikka, jossa jokainen saa olla oma itsensä.

– Koulumaailma on raaka ja ­paineistettu. Se ei ole ympäristö, jossa on helppo kokea hyvää tai epäonnistua turvallisesti. Sirkuksessa on mahdollista saada iloa ja rohkeutta, joka kantaa myös muualla elämässä.

”Sirkusharjoituksissa olen saanut nähdä itseni muutenkin kuin haasteiden kautta.”

26-vuotiaalle Taikalle sirkus on ollut elämänmittainen harrastus.

– Sirkus on antanut onnistumisen kokemuksia ja myös epäonnistumisen kokemuksia. Resilienssi kasvaa, kun huomaa, että olen ihan hyvä tyyppi silloinkin, kun ­epäonnistun.

Vaikeissa tilanteissa sirkus on ollut eteenpäin vievä voima. Taika sairastui 12-vuotiaana anoreksiaan ja ahdistushäiriöön ja on siitä asti kamppaillut jaksamisen ja parantumisen polulla.

– Sirkus on ollut paikka, minne lähteä kotoa. Harjoituksissa olen päässyt hetkeksi pois oman pään sisältä ja saanut nähdä itseni muutenkin kuin haasteiden ja huolien kautta. Sirkusminä on vapaampi ja sallivampi, ja pikkuhiljaa sitä vahvuutta on valunut muualle elämään.

Taika listaa sirkuksesta saamiaan voimavaroja: lempeys itseä ja muita kohtaan, sosiaaliset ­taidot, onnistumisen kokemukset, kokemus siitä, että kuuluu johonkin. Myös fyysinen hyvinvointi vahvistuu kuin itsestään esimerkiksi akrobatiaa harjoitellessa.

Taikan sisko Kaisla, 16, palasi hiljattain sirkusharrastuksen pariin pitkän tauon jälkeen. Hän käy avoimissa treeneissä, jotka ovat osa sosiaalisen sirkuksen toimintaa. Hän treenaa ilma-akrobatiaa ja jongleerausta.

Sirkuksessa Kaislaa viehättää kilpailun puuttuminen. Jokainen saa loistaa omilla vahvuusalueillaan. Huimapää voi ajaa yksipyöräisellä ja paikallaan viihtyvä tehdä taikatemppuja. Ei ole olemassa mallia, johon pitäisi sopia.

– Olen oppinut pyytämään ja ottamaan vastaan apua. Ilmapiiri on tosi kannustava. Kun epäonnistuu harjoitellessa, sitä vaan ajattelee, että ihan sama, aina voi yrittää uudestaan. Se on ihan toisenlaista kuin koulussa, jossa kaikki tähtää läksyjen hoitamiseen ja ylioppilaskirjoituksiin.

Taika on huomannut, että ­sirkus yhdistää. Lajin harrastajilla kautta maailman on samankaltaiset arvot, kokemus ja yhteisö.

– Vaikka sanat eivät kohtaa, saatamme tykätä samoista ­esityksistä. Voimme tehdä yhdessä, vaikka olemme eri mieltä asioista. Kulttuuri ja taide on tapa viihdyttää ja saada kokemuksia rakentavasti.

Taikan ja Kaislan nimet on muutettu.

Laadukas journalismi ei synny itsestään

Toivottavasti pidit tästä jutusta! Sait lukea sen ilmaiseksi tukitilaajiemme ansiosta. Tilaamalla Lapsen Maailman mahdollistat luotettavan ja laadukkaan sisältömme jatkossakin. Tukitilaus maksaa vain viisi euroa kuukaudessa. Tilaajanamme saat Lapsen Maailma -lehden kotiisi kannettuna.